Bolognan verilòyly

Muistona siità, ettà poliittinen kehitys sodanjàlkeisessà Euroopassa ei ole aina ollut rauhallista on Bolognan rautatieaseman kello pysàytetty 2. elokuuta 1980. Sinà aamuna uusfasistien pommi ràjàhti aseman odotushallissa surmaten 85 ihmistà ja haavoittaen yli 200.

Aàrivasemmistolaisten Punaisten prikaatien vàkivaltainen pyrkimys ottaa Italian valtio haltuunsa lietsoi vastavoimaksi ààrioikeiston uusfasistisia ryhmià, jotka nekin turvautuivat vàkivaltaan.

Kaksi vuotta myòhemmin, yhtenà kauniina kesàiltana 1982 syòksyin itse Roomassa ulkoilmaravintolan pòydàn alle piiloon kuullessani ammuttavan kovilla. Seuraavan pàivàn lehdestà luettiin poliisin jàrjestàneen Trasteveren turistivilinàssà onnistuneen vàijytyksen yhden punaisen terroristin kiinni saamiseksi. Se jàikin yhdeksi viimeisimmstà laatuaan.

Palaan huomenna tààltà Bolognasta takaisin sinne "pòlhokustaitten paratiisiin". Ammutaan siellàkin joskus kovilla, onneksi tosin vain sanallisesti, mutta sattuvasti sittenkin.

Il caro diario mio

Olen ollut tàmàn viikon matkoilla Italiassa. Pysàhdyin ensin pàivàksi Bolognassa. sitten menin junalla toiseksi pàivàksi Firenzeen ja nyt lòhòilen maanantaihin asti Riminillà.

Kiitokset lentoyhtiò Sterlingille. Luksuspalvelua. Edestakaisin Bolognaan 160 eurolla.

Kesàpàivà turisteja pursuavassa Firenzessà oli liian kuuma. Tààllà rannallakin on ollut kaunista, joskin keli on nyt huonontumassa. Voin siis istua hetken imastoidussa nettikahvilassa auringon mentyà pilveen ja meren kuohuessa.

Nettipisteità on siellà tààllà, melkein kuin ennen muinoin Helsingissà puhelinkioskeja. Tosin nàità pààstetààn terrorismiuhan takia kàyttàmààn vain henkilòtodistusta vastaan.

Muuan baarinpitàjà tiesi kertoa ennen niin yleisten suomalaisturistien kadonneen Riminlltà làhimarkkinoilleen Baltiaan. Lisàsin hànen listaansa Bulgarian ja Turkin.

Alueen 1300 hotellia ovat tàpòtàynnà italialaisia, saksalaisia ja muita keskieurooppalaisia. Venàjààkin kuulee silloin tàllòin; jokunen ruokalistakin on painettu venàjànkielellà.

Humalaisia tààllà ei ole. Paikallinen lehti kertoi jostakin puistosta lòytyneen yhden kuolleen ihmisen, ilmeisesti huumeisiin. Koko sivun jutussa ihmeteltiin miksi kukaan ei ollut puuttunut ajoissa hànen ongelmiinsa!

Kuka Suomessa korvaansa lotkauttaa jos puistosta lòytyy kuollut juoppo?

Pohja tärisee

Kahden totalitaristisen ideologian -fasismin ja kommunismin- yhteentörmäys johti lopulta juutalaisten joukkotuhoon. Sen tuhkasta syntyi uusi eurooppalainen ihminen. Hänen ajattelutapaansa voisi kutsua eksistentialistiseksi: kaikenselittävän, yhden ja ainoan totuuden (ideologia, jumala) kuoltua oleminen tuntuu sietämättömän kevyeltä.

Ruotsalaisessa älymystöajattelussa on ollut vahvoja modernin ajattelun piirteitä jo August Strindbergin ajoista saakka.

Strindberg oli kirjeenvaihdossa Friedrich Nietzschen kanssa, jonka ajatukset tekivät häneen suuren vaikutuksen. Vuonna 1888 hän kirjoitti Nietzschelle: "Kunnioitettava herra, epäilemättä olette Te antanut ihmiskunnalle syvällisimmän kirjan, mikä sillä on".

Nietzsche kirjoitti mm. näitä pysyviä ajatuksia:

• Jotkut ymmärtävät kuinka rikkaita ovat vasta sitten kun rikkaat varastavat heiltä
  
• Suuret muutokset tulevat kyyhkysen siivin
• Helpompaa on kirjoittaa laveasti ja epäselvästi kuin täsmällisesti ja lyhyesti -Syyt palautuvat moraalin puolelle
• Mitä sanoo omatuntosi? -Sinun pitää tulla siksi mitä olet
• En enää lue kirjoja, joista näkee että ne on pitänyt kirjoittaa. Luen kirjoja, joissa ajatukset ovat tulleet sanoiksi
• Voittajat eivät usko sattumaan
  

Halut ne on hiirelläkin

Siihen aikaan kun meitä maalaislapsia opetettiin luterilaisen uskon ja kansanviisauksien pohjalta elämään ihmisiksi, sanottiin, että "katsoa saa, mutta ei koskea", ja että "eivät suuret sanat suuta halkaise"

Mutta jo kauan ennen Zinedin Zidanea suomalainen ns. älymystö oli hukannut nuokin ihmisen mittaiset ajatukset.

Se saattoi tapahtua suomenkielisen kulttuurin kokiessa ihmepelastuksen v.1809, siis ennen omaa syntymäänsä.

Historiallisen 200-vuotistaipaleen juhlistamista valmistelemaan on valtioneuvosto asettanut hyvissä ajoin toimikunnan, puheenjohtajina suuret ajattelijat M.Vanhanen ja E.Heinäluoma.

Innovaatiopolitiikka on kitschiä

Jukka Kemppinen on provosoinut oppineet lukijansa kehumaan lukemisillaan.

Nostan Franz Kafkan mitallipallille Fedor Dostojevskin seuraan.

Siihen aikaan kun internetiä ei ollut vielä olemassa olen kirjannut kynällä vihkooni Milan Kunderan mietteitä Kafkan romaanihahmo virkamies K:n olemisesta:

-ei sijaa aloitteille, kekseliäisyydelle, toiminnan vapaudelle; on vain käskyjä ja sääntöjä; ollaan tottelevaisuuden maailmassa.

-vallan hypnoottinen katse, oman syyllisyyden epätoivoinen etsintä, sivullisuus ja epäsuosioon joutumisen ahdistus, yhdenmukaisuuteen alistuminen, todellisuuden haamumaisuus ja asiakirjan maaginen todellisuus, yksityisyyden jatkuva loukkaaminen jne.

Kafka (vai Kundera?) siis tunsi nurmijärveläisen valtionhoitajamme joka on halunnut ottaa yksin vastuun tappiostaan presidentinvaalissa?

Ps. Kundera tarkoittaa kitschillä sellaisen henkilön asennetta joka tahtoo miellyttää millä hinnalla hyvänsä suurinta mahdollista joukkoa

Kansa elää tavallaan, vieras tulee ajallaan

Tallinnan lauttojen väitetään viikonloppuisin olevan puolillaan lahden yli sukkuloivia virolaisia rakennusmiehiä.

Omalla työpaikallani jännitettiin vuosi (!) sitten ensimmäisen virolaisen tuloa. Tänään heitä on joka puolella, myös kanssamme terassilla!

Suututin tänään pahanpäiväisesti erään epäilemällä joidenkin hänen maneerejensa periytyvän NL:sta.

Luullakseni saisin yhtä ärhäkän vastauksen jos yrittäisin panna nykyvenäläistä vastuuseen gruusialaisen Stalinin tai hänen apupoikansa, suomalaisen O V Kuusisen tekemisistä.

Eli antaa historian törkykasan lojua rauhassa. Nuuhkaillaan mieluummin tulevaisuuteen.

Olisiko niin että kansa tottuu muutokseen ilman sen suurempia tohinoita? Itse mennään ulkomaille, toiset tulee tänne; sitähän se eurooppalaisuus on.

EU:n imagosta taitavatkin kantaa huolta eniten ne, jotka haluavat kokea tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus!