Mikä kansaa yhdistää?
Äskettäin kuollut sosiologi Erik Allardt varoitteli suomalaisia vertailemasta omaa yhteiskuntamalliaan muihin. Vertailu kun saattaa johtaa hyvin erikoisiin johtopäätöksiin. Vähemmistöajattelumme onkin luotu yksinomaan Suomen olosuhteisiin.
Ranskalaisia mukaellen voisi luulla, että suomalaisia, kuten muitakin sivistyskansoja yhdistäisi äidinkieli. Se kieli, jonka äiti on kehdon vierellä lepertelemällä vauvalle siirtänyt samalla tavalla kuin on itsekin sen oppinut. Siksi ei tarvitse pelätä heräävänsä kasakan nauruun. Paitsi dosentit herätetään ruotsiksi.
Halla-ahoa harjataan huipulle inkvisition opeilla. ”Yks voima sydämehen kätketty on, se voima on puhdas ja pyhä”.
Paljon olisi kirjoitettavaa, eikä siihen tarvita pappilan poikia, pikemminkin päinvastoin. Ei oikein ymmärretä että läntisen ajattelun, meidän mielestämme kaikkein kehittyneimmän ajattelun radikaali kehitys on seurausta molempien totalitarismien konkurssipesistä. Kommunismista on saatu perintönä auktoriteettien aseman epäily, mutta sitähän ei Suomessa voida myöntää koska useat rohkeimmista olivat olleet ainakin jossakin elämänsä vaiheessa kommunisteja, niin Calvino, Camus kuin Sartrekin. Täällä eletään sotakuplassa, jossa ei uskalleta olla ylistämättä Mannerheimia filosofina.
11.11.20 digi- HS:n artikkeli Tasa-arvon tienraivaajasta kannattaa lukea.
Jo vanhan testamentin teksteistä ilmenee naisten herkkyys vieraskieliselle puheelle. Niinpä latinankielinen lähetystyö saapui näille perukoille saakka melko vaivattomasti.
Kehittyneempi ajattelu korostaa kansan omakielisen hallinnon roolia sivistyksen pohjana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti