Poltin kauan sitten osan siivistäni päästyäni liian korkealle. Alastultuani luin läpi suurin piirtein kaiken Albert Camus- aiheisen kirjallisuuden Tikkurilan kirjaston monipuolisista hyllyistä.
Simone de Beauvoir piti kovasti hänen ajatuksestaan "Viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään", mutta sehän on Suomessa yllättävän vaarallista! Että "charmia" ei voisikaan johtaa tai tankata äidinkielestä; ei edes jossakin menneessä ajassa, täysin erilaisissa oloissa laaditun perustuslain nojalla.
Ilman teorioitakin minulla kirjallisuudenharrastajana olisi nyt oiva tilaisuus osoittaa ymmärtäneeni suomalaisen saavan kirkkaimman kruunun päähänsä, jotkut sanovat sitä myös pyhyyden tunteeksi, jos omaksuisi Juhani Aholta tavakseen järjestää vähemmistökielisille asianmukaisia inhimillisiä palveluja, vaikka olisivatkin kaksi sisarta.
Sellaista se olisi, suurmieselämä.