Äskeisessä Arto Nybergin haastattelussa Tarja Halonen, listatessaan mielipidevaikuttajia, mainitsi ensimmäisenä papit, vaalikoneita lainkaan mainitsematta.
Toisaalta jokainen joka on kerrankin toiminut vaalitoimitsijana, tietää kuinka arvostavasti suomalainen kansanihminen suhtautuu oikeuteensa käyttää demokraattiseksi kokemaansa valtaa.
Kun kolmannes äänestäjistä yhä hapuilee ja kyselee ketä äänestää, niin miten arvioida luterilaisen kirkon pappien verkoston (ns. lapsenuskoisten) vaikutusvaltaa kansanihmisiin, kun tarjolla on ehdokas, jonka valinta toisi puolustusvoimille katolisen ylipäällikön, tai toinen joka ehkä saisi homot hyppimään sankarihaudoilla?
---------------
Mukavia kavereita nämä ehdokkaat ovat kaikki. Ei ensimmäistäkään häirikköä.
Jokainen on pelastettu ”jättiläisen löyhkäävän hengityksen varjosta”, kuten voisi sanoa
Carl Bildt’n mainostaman Krister Wahlbäckin kirjan nimeä soveltaen.
Ehkä Erkki Tuomioja jälleen kerran kehaisee auttaneensa nimenomaan Pekka Haavistoa kansainvälisen uran alkuun mennessään viikon päästä tapaamaan Bildt’iä.
----------------
Bottan kulmilla päämajaansa pitävän Perheyrittäjien tj. Matti Vanhasen puolustuspuhe Paavo Lipposelle korostaa miten sodan uhan väistyttyä valta on yhä selvemmin sillä, jonka peukalon alla on raha (ja Suomessa tietysti myös kieli).
Perheyrittäjien liiton perustajien esilläpitämä työnimi Suomalaisen omistamisen neuvottelukunta SONK, tuo erehdyttävästi mieleen samanaikaisen sos.dem. opiskelijajärjestön SONK:in.
Muistan omilta ministeriövuosiltani kansaliapäällikkö Bror Wahlroosin -ministereitä tulee ja menee, mutta virkamiehet säilyvät!- puolileikillisen tuhahduksen demareista hyödyllisinä idiootteina.