Omatunto putipuhtaaksi

Miksi niin moni vasemmistoälykkö suosii Haavistoa? Omatunto kolkuttaa, koska sukujuurissa on niitä jotka olivat vallassa silloin kun homoja vainottiin natsi-Saksassa. Tällaisia ratkon pilvien päällä, Norwegian.comin lennolla Roomasta Helsinkiin. Kehuvat tarjoavansa ilmaista nettiyhteyttä uranuuurtajana lentokoneessa. 
--------------
Maan matosten pariin ehdittyäni huomaan omatunnon höpöttävän Hesarissakin jonka ideologiatoimituksen pääksi on kutsuttu sodanaikaisen maalaisliiton johtajan pojanpoika.

Villa Lante, Suomen kulttuurikeskus, näkyy taustalla mäen päällä, keskellä Roomaa.

Ikuisessa kaupungissa

Hyvä täällä on tallustella ilman pipoa pitkin Rooman katuja.

Ihmisarvo voittaa

Poistuu vahva kähmyrikaarti-Claes Andersson, E Rehn, lipponen, väyrynen-vapaus on väkevä voima. Kortit jaetaan uudestaan, kuten Italiassa vanhan konsensuksen romahdettua.

Hullujen hommia

  Suonenjokelaisen facebook-kaverini Tarja Pöyhösen mielestä ”maailma on tullut ihan hulluksi (enkä tarkoita nyt vaaleja, pressanvaalit ovat vielä ihan terveestä päästä tähän verrattuna)! Isät ja äidit murhaavat perheitään ja se on jotenkin ymmärrettävää! Samaan aikaan sähköstä on tullut rajallinen hyödyke, jota saa vaan hyvällä tuurilla pistorasiasta". 


 Ehkä voisimme porukalla kirjoittaa Jan Rossin -sukunimi viittaa kirjallisiin piireihin?- kanssa avainromaanin rakkaudesta; siitä kuinka raha kompensoi intohimon puutteen jos toisen kieli tuntuu historiallisista syistä olevan rahan peukalon alla? Sellaistahan on tässä rumien hallitsemassa vähemmistöjen paratiisissa kauan kaivattu. 


 Kauan vielä sen jälkeen kun uusi isäntä on Mäntyniemeen asettunut, pohditaan miten presidenttiehdokkaiksi juuri nämä valikoitiin. Muutkin kuin tunnetut kansalliset demokraatit Ilkka-Christian Björklund ja Claes Andersson ovat hyvinkin saattaneet pitää kielikysymystä keskeisenä, kun ovat olleet pitkässä juoksussa Pekka_Haavistoa valmentamassa suurta tulevaisuutta varten. Tähtäin lienee sittenkin kuuden vuoden päässä, eikä olisi ihme jos hänet sitä ennen kruunattaisiin rauhannobelistiksi Martti Ahtisaaren manttelin perijänä. Siihenhän tarvitaan lähinnä legendaarista pohjoismaista yhteistyötä. 


 Joka tapauksessa avoimuus ja demokratia näistä asetelmista ja perässähiihtämisestä hyötyvät.

Mukavia ehdokkaita

Äskeisessä Arto Nybergin haastattelussa Tarja Halonen, listatessaan mielipidevaikuttajia, mainitsi ensimmäisenä papit, vaalikoneita lainkaan mainitsematta. Toisaalta jokainen joka on kerrankin toiminut vaalitoimitsijana, tietää kuinka arvostavasti suomalainen kansanihminen suhtautuu oikeuteensa käyttää demokraattiseksi kokemaansa valtaa. Kun kolmannes äänestäjistä yhä hapuilee ja kyselee ketä äänestää, niin miten arvioida luterilaisen kirkon pappien verkoston (ns. lapsenuskoisten) vaikutusvaltaa kansanihmisiin, kun tarjolla on ehdokas, jonka valinta toisi puolustusvoimille katolisen ylipäällikön, tai toinen joka ehkä saisi homot hyppimään sankarihaudoilla?
---------------
  Mukavia kavereita nämä ehdokkaat ovat kaikki. Ei ensimmäistäkään häirikköä. Jokainen on pelastettu ”jättiläisen löyhkäävän hengityksen varjosta”, kuten voisi sanoa Carl Bildt’n mainostaman Krister Wahlbäckin kirjan nimeä soveltaen. Ehkä Erkki Tuomioja jälleen kerran kehaisee auttaneensa nimenomaan Pekka Haavistoa kansainvälisen uran alkuun mennessään viikon päästä tapaamaan Bildt’iä.
----------------
  Bottan kulmilla päämajaansa pitävän Perheyrittäjien tj. Matti Vanhasen puolustuspuhe Paavo Lipposelle korostaa miten sodan uhan väistyttyä valta on yhä selvemmin sillä, jonka peukalon alla on raha (ja Suomessa tietysti myös kieli). Perheyrittäjien liiton perustajien esilläpitämä työnimi Suomalaisen omistamisen neuvottelukunta SONK, tuo erehdyttävästi mieleen samanaikaisen sos.dem. opiskelijajärjestön SONK:in. Muistan omilta ministeriövuosiltani kansaliapäällikkö Bror Wahlroosin -ministereitä tulee ja menee, mutta virkamiehet säilyvät!- puolileikillisen tuhahduksen demareista hyödyllisinä idiootteina.

Olematon sotilas

  Tunnistettuaan vuosikymmenien etsiskelyn ja harhailun jälkeen ”sisäisen sipoolaisensa” Paavo Lipponen lähti herrojen kanssa marjaan, vaikka olisi pitänyt kehittää demokratiaa, ihmiskunnan historian kehittyneintä hallintomuotoa. Haveliakaan ei ole tainnut ehtiä lukemaan ajan mennessä Claes Anderssonin ja Stefan Wallinin lähettämien kirjojen parissa, kuten myös Erkki Tuomiojalle on käynyt.

  Ehkä Lipposessa ei olekaan mitään vikaa, mutta taustajoukot ilmoittivat hänet olemattomaan sotaan? Muistaakseni hän sanoi kuuluisassa Ostrobotnian ilmoituspuheessaan olevansa lähdössä jatkamaan jonkinlaista sotaa. Ostrobotniakin oli valittu ilmoittauutumispaikaksi, koska siinä on lähellä keskeisiä kulttuurin instituutioita, etenkin Kansallismuseo.

  Omasta nuoruusvuosieni Ostrobotniasta olen kirjoittanut 2010 ilmestyneessä kirjassani, että ”Kalervo, tuo uskomaton onnenpekka,ansaitsi elantonsa lähettinä valtion toimistossa Ostrobotnian ylimmässä kerroksessa. Sinne kiivetäkseen hän oli tosin joutunut polkemaan hintoja koska ei tiennyt missä pääposti taivaltioneuvoston linna sijaitsivat. Mutta ilmeisesti hänen parastaan oli siellä jossakin vielä ylempänä ajateltu; vieressä näet sijaitsivat eduskunta ja kansallismuseo; vaihtoehtona kun nuorisotyönvälitys olisi voinut osoittaa työtä vain satamassa.” 

  Nyttemmin myös Matti Vanhasen isännöimä Perheyritysten Liitto pitää konttoriaan Ostrobotnian kanssa samassa korttelissa. (kirjani on jokaisen luettavissa kotisivuni etusivulta klikkaamalla)

http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2012/01/03/mita-vikaa-lipposessa/

Kahden kauden perintö

Tarja Halonen on tehnyt sen, mitä toisen kauden aluksi lehtihaastattelusta oli pääteltävissäkin: pyrkinyt ohjailemaan valtiolaivaa kuin luksusautoa kieli keskellä suuta, varoen sitä mitenkään kolhimasta, jotta nautittavaa jäisi tulevillekin sukupolville.
  Auton ikkunasta kansalaisten elämä on maakunnissa saattanut näyttää eriarvoistuneelta, mutta Ahvenanmaalla on aina viivähdetty pitempään ja Lucia- neidon kohdalla on ilahtuneena noustu halailemaan.
Maailmassa, jossa jopa Vladimir Putin on kansalaisten tentattavana suorassa tv-lähetyksessä peräti neljän tunnin ajan, Halonen on hankkinut kansalaispalautetta professoreilta ja pääjohtajilta konkaritoimittaja Tarmo Ropposen johtamissa ns. presidenttifoorumeissa (toki ne on ollut netissä suorana halukkaiden nähtävissä).

Tarja Halosen osallistuminen Vaclav Havelin hautajaisiin palautti mieleen tuon ihmisoikeustaistelijan kaikissa olosuhteissa esilläpitämiä ajatuksia, mm. poliitikkojen velvollisuuden herättää kansalaisissa piilevä potentiaali osoittamalla sille suuntaa tai antamalla sille yksinkertaisesti toivoa. Sellaiset johtajat millainen kansa, kuulee sanottavan. Yllättävää kyllä joskus myös päinvastainen on totta: sellainen kansa millaiset johtajat. Paljolti riippuu poliitikoista rohkaisevatko he ihmisissä piilevää hyvää vai pahaa. Totalitarismi käyttää hyödykseen ihmisluonteen pimeimpiä puolia, kateutta ja itsekkyyttä.

Nyt puolestaan professori Jyrki Virolainen kysyy blogissaan: ”Nuorten tyttöjen ja naisten käyttämä fyysinen väkivalta seurustelusuhteissa ja muutenkin on lisääntynyt ja raaistunut presidentti Halosen virkakautena selvästi. Todellista sukupuolten tasa-arvoa! Mistä tämä johtuu, naispresidentistäkö? Mutta onko kukaan kuullut Halosen koskaan olleen huolissaan mainitusta asiasta? ”

Perässähiihtäjä