Äidinkieli arvopohjaksi rahan sijaan

Mikä kansaa yhdistää?

Äskettäin kuollut sosiologi Erik Allardt varoitteli suomalaisia vertailemasta omaa yhteiskuntamalliaan muihin. Vertailu kun saattaa johtaa hyvin erikoisiin johtopäätöksiin. Vähemmistöajattelumme onkin luotu yksinomaan Suomen olosuhteisiin.

Ranskalaisia mukaellen voisi luulla, että suomalaisia, kuten muitakin sivistyskansoja yhdistäisi äidinkieli. Se kieli, jonka äiti on kehdon vierellä lepertelemällä vauvalle siirtänyt samalla tavalla kuin on itsekin sen oppinut. Siksi ei tarvitse pelätä heräävänsä kasakan nauruun. Paitsi dosentit herätetään ruotsiksi.

Jussi Halla-aho periytyy äitinsä puolelta pohjanmaalaisesta ruotsinkielisestä pappissuvusta jossa ylioppilaiksi on keskeytymättömästi luettu 1700-luvun lopulta saakka. Minun isäni Ylä-Savossa oli käynyt lyhennetyn kansakoulun, itse kuulun suvun ensimmäiseen ylioppilaspolveen 1970 luvulta. Oppikouluja maalaiskylille oli perustettu vasta edellisellä vuosikymmenellä.

Halla-ahoa harjataan huipulle inkvisition opeilla. ”Yks voima sydämehen kätketty on, se voima on puhdas ja pyhä”.

Paljon olisi kirjoitettavaa, eikä siihen tarvita pappilan poikia, pikemminkin päinvastoin. Ei oikein ymmärretä että läntisen ajattelun, meidän mielestämme kaikkein kehittyneimmän ajattelun radikaali kehitys on seurausta molempien totalitarismien konkurssipesistä. Kommunismista on saatu perintönä auktoriteettien aseman epäily, mutta sitähän ei Suomessa voida myöntää koska useat rohkeimmista olivat olleet ainakin jossakin elämänsä vaiheessa kommunisteja, niin Calvino, Camus kuin Sartrekin. Täällä eletään sotakuplassa, jossa ei uskalleta olla ylistämättä Mannerheimia filosofina.

11.11.20 digi- HS:n artikkeli Tasa-arvon tienraivaajasta kannattaa lukea.

Jutussa kerrotaan ihailevaan sävyyn 1800-luvun lopuilta lähtien aviottomien lasten auttamiseen erikoistuneesta sosiaalidemokraatti Minna Sillanpäästä, mutta ei kerrota kuinka siihen aikaan Suomessa oli paljon venäläisiä sotilaita jotka vieraskielisinä hurmasivat suomalaisia tyttösiä, kuten ruotsinkieliset kirkonmiehetkin ovat aina tehneet. Siitähän Iisalmen pappilan poika Juhani Aho on tunnettu esimerkki.
Jo vanhan testamentin teksteistä ilmenee naisten herkkyys vieraskieliselle puheelle. Niinpä latinankielinen lähetystyö saapui näille perukoille saakka melko vaivattomasti. 
Kehittyneempi ajattelu korostaa kansan omakielisen hallinnon roolia sivistyksen pohjana.