Kirjallisuuden sanotaan kykenevän parhaiten heijastamaan ajan hengen muutoksia. Niinpä odotamme Paavo Väyrysen uutukaista marraskuun lopun julkaisupäivänä. Miten maalaismiesten kohtelu hyötyelukoina näkyy? kuten myös Erkki Tuomiojan tuotoksia omimmilta puhumisen ja kirjoittamisen `selviytyykö ihmiskunta´ alueilta hänen vetäydyttyä viikoksi Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan kotipiirissä ilmenneen koronan vuoksi.
Korruptoivasta Jumalasta olisi kiva lukea Väyrysen keskittyessä omiin bisneksiinsä jätettyään haaveilemasta Arkadian mäen politiikkaan paluusta.
Paavo Lipponen on HS:ssa ylistänyt maailmanluokan suomalaista arkkitehtuuria, Alvar Aaltoa sen huipulla, unohtaen vääräleukojen arvioineen Aallon tuoliksi sen yhden kymmenestä pöydän äärelle asetetusta erinäköisestä tuolista, johon viimeksi istutaan.
Kehuin kymmenisen vuotta sitten omakustanteessa lapsia arvioidun yläsavolaisessa kodin perinnössämme kutakin omana persoonana yhden ollessa hyvä korkeushypyssä, toisen kuulantyönnössä, mutta sitähän eivät etelän herrat arvostakaan, vaan minunkin ominaispaino on mitattu piäkaapunnin lehden etusivulla yo-lakki päässä raakileena valmistettavaksi ties mihin.
