Sukulaisnaisen hämäläisen poliisimiesseuralaisen poika osasi kymmenvuotiaana ulkoa kaikki Väinö Linnan Tuntemattoman roolihahmot sankaritekoineen. Mykistävää. Muistelisin itse lukeneeni Tuntemattoman ilman suurempia sykähdyksiä. Muita teoksia en tunne senkään vertaa.
Googlettaessani Väinö Linnan naissuhteita huomaan hänen juurensa kasvaneen syvälle Honkolan aateliskartanon multaan. Äiti oli kartanon palveluksessa. Itsekin oli kartanolla 18-vuotiaaksi saakka ”muonamiehenä” isän toimiessa teurastajana, toisin kuin mikkeliläisen Herman Liikasen isä, joka toimi haudankaivajana omalla kotiseudullaan. Liikasen rintapatsas seisoo Rooman keskeisellä kukkulalla todisteena osallistumisesta Italian yhdistymissotiin 1800-luvulla. Hänenkin tiedetään päässeen elämässä pitkälle kirkkoherran suosikkipoikana. Palattuaan palkkasotilaan töistä hän teki pitkän päivätyön Suomen pankkimaailmassa.
Pablo Picasson Guernica kuvaa sodan mielettömyyttä yhdellä silmäyksellä omaksuttavasti. Kirjojakin löytyy eri puolilta maailmaa haastamaan Pohjolan kyläpahasen sotakuplassa uhittelun.
TV:n Kutonen- kanavan sarjassa turkismetsästyksellä elävistä alaskalaisista erakoista Heimo Korthin kaupunkiin teini-ikäisenä muuttanut tytär Krin muisteli lapsuuttaan takametsissä isältään oppimansa ”Figure it out”, ”selvitä se” ohjeen varassa. Siinä oli jotakin omasta lapsuudestani tuttua elämän ohjetta.
Ihaillussa ruotsalaisten elämäntavassa askartelu ymmärretään mielenterveyden reseptiksi ihmisten kootessa terapiana IKEA:n palikoista huonekaluja kaikkialla maailmassa. Lauantaisaunaan virittäydytään Suomessa tv:n äärellä strömsöläisten kädentaitoja ihaillen!
