Jännä juttu, että
vaaleja seurattiin "pimiästi" noinkin virallisesti. Olin luullut
Matti Putkosen ujuttautuneen PS:n toimistoon saadakseen jäsenrekisterit käyttöön oikeitten puoluesihteerien tapaan. Sitten
Timo Soini syrjäytettiin hybridisodassa menemällä puoluekokousedustajien puheille suoraan nettiruudun kautta. Ehkä siinä käytettiin papillista arvovaltaa tehosteena jotta kukaan ei vuotaisi ulospäin, kuten luottamuksesta tiedetään katolisessa rippituoliperinteessä. Valituista valituimpia.
Mallia otettiin mafiasta. Jos kärähdät, et puhu. Omertan - vaikenemisen laki - on muita lakeja vahvempi. Totuus ei tule esiin, sillä se tekisi kipeää. Totuus voisi sattua politiikassa, sillä se liippaisi europarlamentaarikkoa, puolueen puheenjohtajaa, tulevia kansanedustajia. Totuus satuttaisi isoja taloudellisia arvoja. Vaikenemisesta on liian monille paljon enemmän hyötyä kuin totuudesta.
Tarvitaan menneessä ajassa täysin erilaisissa olosuhteissa ihmiskäden ohjaaman kynän synnyttämien tekstien kriittistä arviointia, haltuunoton ja suojauksen uudeksi kirjoittamista tässä ajassa. Muutos ei näy ensimmäisenä tv-studiossa, eikä iltapäivälehtien otsikoissa. Vallan porteilla liikkuva seurakuntanuorten sukupolvi, nuo politiikkaan valmistetut -
Antti Lindtman, Osmo Soininvaara, Li Andersson, Timo Harakka, Erkki Tuomioja, Juha Sipilä, Hjallis Harkimo, Jyrki Katainen, Jussi Halla-aho, Juhana Vartiainen, Arto Luukkanen ym. - ei taida arvostaa muutakin kuin Senaatintoria kiertäneen ajatelmia:
Jag, som behärskar svenskan nästan lika väl som finskan, har på sistone befattat att det är ju svenskan det språket som Gud använder i Finland, och därför somliga utlänningar inte ser Suomi-Finland som civiliserat samhälle. Det hände nämligen så, att eftersom jag bor i Kyrkslätt, lyssnade jag en morgon ”yllättäen ja pyytämättä” före påsken sista år på Yles radio Vega och blev helt tagen hur den kvinnliga prästen talade om Jesus Kristus och hans varma ord. Det verkade mycket annorlunda än i finskan.
