Facebookin sonkajärveläisten sivustolla päästiin yksimielisyyteen vuoden olleen 1966 jolloin Mr.Seefeld Eero Mäntyranta voitti perinteikkään Sonkajärven Pahkan kisoissa pääpalkintona Mattokutomo Alman parimetrisen maton. Muisto liippasi minua henkilökohtaisesti läheltä, sillä mattokutomo oli parivuotta aikaisemmin rakennettu miltei kiinni kotitaloomme kirkonkylän rahamiesten keploteltua maitamme teollistumisen tarpeisiin, etteivät ihan kaikki ehtineet karata Ruotsiin.
Minusta piti tulla työnjatkaja eläväisen suurperheen talonpoikaistilalle, mutta tulinkin 16 täytettyäni mainittuna keväänä -66 etelään kansakoulupohjalta työhön ja iltaisin kouluun. Nykykielellä kai sanottaisiin etten jäänyt tuleen makaamaan, enkä tarkoita kielellä Otavan tähdistön hallinnoimaa politiikan kieltä.
Kirjoitettuani ylioppilaaksi -72 koin itseni vähintään hämmentyneeksi valtakunnallisen demarilehden otsikoidessa etusivullaan vahtimestarin kirjoittaneen viisi laudaturia. Historian tutkimiseen erikoistunut iltakoulun rehtori ihmetteli minua pyrittävän häpäisemään.
Vasta näinä aikoina olen ymmärtänyt tuolloisella leimaamisella tulleeni varatuksi kantamaan historian taakkaa ja veren painoa 1918 tapahtumista, joskin olen päättäväisesti kieltäytynyt kunniasta.
Sdp:n johto tekisi miehen työn ilmoittamalla piispojen ja valtiojohdon järjestämien hillumisten 100-vuotta sitten kuolleiden haudoilla saavan jäädä Historioitsijat ilman rajoja- yhdistykselle HIR, mitä varten se 2015 perustettiinkin Erkki Tuomiojan johtoon. Samassa rytäkässä perustettiin Paavo Väyryselle oma Kansalaispuolue, sekin Suomen arvoisena tekona, kuten viimeisin ilmaisu kuuluu.
