Kirjastossa tapasin Penan joka aiheutti syrjähypyn ajatuksissani valitellessaan työväen edustajienkin puhuvan finanssilatinaa.
Hän oli lukenut blogikirjani, johon kyseli jatkokertomuksen perään.
Hän toimi portsarina Haukilahden torniravintola Haikaranpesässä asuessani niillä kulmilla. Iltakoulukaveri Taina oli puolestaan Tapiolassa Pickwick pubin tiskillä työssä. Ay-aktiivina hän oli tainnut juoruta kokouksissa yhteisistä kokemuksistamme, koska eri puolilla Espoota alan väki näyttää tietävän minut.
Lukumiehenä Pena toivotteli hyvää jatkoa, olettaen että jotakin olisi 1900-luvun läntisen sivilisaation historiasta opittu; että parituhatta vuotta viljelty lopullisen ratkaisun valmistelu oli sisällytetty Teksteihin, ja ettei nyt meneillään oleva takinkääntö päätyisi naapurivihan lietsomiseen taas kerran.
Mutta niinpä ne ehdottomimmat ovat hänen mielestään ennenkin löytyneet universtailta, yksilön vastuun unohtaen. Sekä lännessä että idässä.
~~~~~~~
Kreikkalaisen finanssilatinan syntyperää etsiessään Mika Lintilä ja Sirkka-Liisa Anttila kyselevät Suomenmaan mukaan kumminko päin "kreikkalainen kirjanpito" ideoitiin. Johnny Åkerholm oli ainakin Tilastokeskuksen hallituksen puheenjohtajana, Suomessa.
Kaiken tarkoitus on omaisuusarvojen kasvattaminen, sanoivat investointipankkiirit, keksittyään että valtiolle voi riskittä lainata koska valtio ei voi mennä konkurssiin. Ole Norrback lähetettiin luokanopettajan koulutuksella Ateenaan suurlähettilääksi.
