Monet ongelmat tulisivat pääpiirteissään hoidettua jos lestadiolaisuus määriteltäisiin valtion ideologiaksi, mitä se käytännössä jo onkin, ainakin kirjailija Matti Mäkelän mielestä.
Muutenkin ollaan henkisesti jämähdetty 1800-luvulle. Pääasia, että ei yritetäkään kehittää mitään omaa, vaan tyydytään kuseskelemaan toisten kintuille ja Lestadiuksen mallin mukaan -tänään Eino Leinon (alk. Lönnbohm) päivänä- annetaan kunnia ruotsalaisille, häpeä idän karhulle.
Virallisten liputuspäivien lisäksi vakiintuneita liputuspäiviä ovat:
-J. L. Runebergin päivä, 5. helmikuuta
-tasa-arvon päivä, Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta
-suomen kielen päivä, Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin päivänä 9. huhtikuuta
-kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta
-Eurooppa-päivä, 9. toukokuuta
-suomalaisuuden päivä, J. V. Snellmanin päivänä 12. toukokuuta
-kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmantena sunnuntaina
-runon ja suven päivä, Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta
-suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksis Kiven (Stenvall) päivä 10. lokakuuta
-Yhdistyneiden kansakuntien päivä, 24. lokakuuta
-ruotsalaisuuden päivä, 6. marraskuuta
-isänpäivä, marraskuun toisena sunnuntaina
-suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivänä 8. joulukuuta.
