Kaikki uusi näkyy ja kuuluu netissä

HS on lukinnut ihmeen vapaana velloneen kielikeskustelun netissä. Muutamassa kuukaudessa oli edetty tavanomaisesta "hurrit mereen" jankkaamisesta mannermaisiin vapausihanteisiin.

 

Astrokosmo

-Kaksikielisyys on perua 1800-luvulta. Se on puhtaasti suomalainen keksintö ilman kansainvälistä vertailupohjaa, ja on siksi irrottanut meidät mannermaisesta emäpuusta joka vain lähettelee siemeniä pohjoiseen karuun maaperäämme.

Ruotsin kuninkaan sodat 1700-luvulla olivat köyhdyttäneet Suomen maaseudun tapattamalla parhaita poikiamme vierailla mailla. Kansan pelättiin innostuvan liiankin paljon uudesta yhteydestä Venäjään "vapaudentuojana". Niinpä luotiin holhousmentaliteettia: edistettiin mm. voimakkaita herätysliikkeitä (Paavo Ruotsalainen, Lestadius) joilla kansa sidottiin lännenkirkkoon; pohdittiin mannermaisia malleja kansallisvaltiosta (yksi kansa, yksi kieli) mutta päädyttiin omaperäiseen kaksikielisyyteen. Se kirjattiin myös itsenäisen Suomen perustuslakiin.

Suomalainen

-Ei Suomi tässä suhteessa mitenkään ainutlaatuinen ole, eikä ollut 1800-luvullakaan. Unohdatko kaksikielisen Belgian ja nelikielisen Sveitsin?

Astrokosmo

-Tarkoitan uniikilla mallilla tätä vallitsevaa järjestelmää jossa kaikkien kansalaisten yläpuolella on kaksikielinen valtio ylläpitämässä "kansalliskieliä" eräänlaisena  ideologiana, miltei uskontona. Sveitsin liittovaltio koostuu erikielisistä kanttooneista, joista kansalaiset voivat valita, toisin sanoen "äänestää jaloillaan". Belgian olosuhteita moni tuntee paremmin kuin minä, mutta luullakseni sielläkin kansalainen voi valita joko flaamin tai valloninkielisen hallintoalueen.

Toisen maailmansodan jälkeen jouduttiin elämään NL:n pelossa, joten sitoutuminen lännen kulttuuripiiriin syveni ruotsinkielisten voimakkaalla vaikutuksella, kaikesta suomettumispuheesta huolimatta. Nyt aika on toinen. Eurooppa on perusteellisesti muuttunut. Ei ole enää itää eikä länttä. Eikä ole saavutettavissa konsensusta yhteisestä Isästä, eikä liioin "pyhistä teksteistä" joihin yhteiselämä perustettaisiin.

 

Suomalainen

-Miten tämä liittyy siihen, onko maassa oltava yksi vai useampi virallinen kieli? Viittaatko siihen, että muuan kaksikielinen maa, Tshekkoslovakia, hajosi kylmän sodan päätyttyä kielirajan kohdalta kahtia. (Kolmas kieliryhmä, saksalaiset, oli karkotettu maasta jo vuosikymmeniä aikaisemmin.) Käykö samoin vielä myös Suomen tai Belgian?

 

Astrokosmo

-Tämä liittyy yleisempään läntisen ajattelun kehittymiseen -ideologioiden kuolemaan- sotien jälkeen. Sen ilmentymä on EU. Tsekkoslovakia todellakin hajosi kahtia kielirajan kohdalta. Eikä missään muussakaan EU-maassa, tiettyä poikkeusta lukuunottamatta, ole pientä vähemmistökieltä määrätty "kansalliskieleksi". Et ole ensimmäinen joka kysyy hajoaako Suomi? En siihen usko, koska suomenruotsalaiset ovat aivan liian mukavuudenhaluisia menettääkseen himoitun erikoisasemansa. On ihan eri asia olla ministeri tai Fortumin pääjohtaja 5 miljoonaisessa valtiossa kuin muutaman sadan tuhannen asukkaan minivaltiossa.

 

Suomenkieliset eivät liene suomenruotsalaisten tajunnassa sen enempää "pelko ja halla" kuin venäläiset suomalaisten kollektiivisessa tajunnassa. Suomenruotsalaisten pelot heijastavat pikemmin huolta hellityn "esikoislapsen" aseman menettämisestä. Mutta mitäs erikoista siinä on; sitä voisi kutsua myös historian logiikaksi: jos jotakin varmaa voidaan sanoa ajan riennosta niin kohti yhä suurempaa vapautta halajaa ihmisen mieli.