Älykkäät ruotsalaiset ovat Italian sotienjälkeiseen historiaan perehtyneinä omaksuneet ajat sitten Jumalan puhuvan ihmisille sanoissa ”maalainenkaan ei enää vaikene seurakunnassa”.
Jos paavi Francesco pääsee syksyn alussa istuttamaan saman ilosanoman sekä Putiniin että Zeleznyihin, sota uhkaa loppua.
Pakkokulttuureista pelastususkontoineen jää muistuttamaan kaksikielinen Helsingin yliopisto.
”Kasvamme pelottomiksi, kun teemme asioita, joita pelkäämme.” - Robin Dharma (turha siellä Pohjois-Espalla on kaahailla ihmisten päälle)
Kirjoitin keväällä 2015 kirjassani Rooma opettaa:
Päästyään monivuotiselta maailmankierrokselta kotiin ruotsinkielen pakollisen opetuksen autuaaksi tekevää vaikutusta epäillyt tuhlaajapoika Risto E J Penttilä nimesi pelastajakseen Georg Ehrnroothin. Toimistossaan Ostrobotnian korttelissa pyhien perheiden Matti Vanhanen valvoo samojen pelastajien etua huutoetäisyydellä eduskunnasta.Silloin siellä jossakin Simo Häyhä osui satoja kertoja puun oksalta käsin, nyt ovat EU:n suomalaiset sotilasneuvojat Ilkka Salmi ja Georgij Alafuzoff mukana tuloksena 6000 kuollutta torakkaa Donbassissa, eikä mikään ole meillä muuttunut: vanhatestamentillinen rautanyrkki; iske oikeaan, viillä vasempaan, minne vain käteni sinua ohjaa, minä Herrasi olen puhunut; rahan valta ja omaisuusarvon kasvattaminen yli ihmisarvon, vaikka moni osaisi lukea.
Kauan ehdittiin tottua ajatukseen, että läntisen valloitussodan viimeinen näytös olisi koettu holocaustin myötä, mutta sinikeltaisia kravatteja käyttävien yritys ”läntisen” pakkokulttuurin viemiseksi Itä-Ukrainaan on osoittanut toiveet turhiksi. Uskoimme pysyvän rauhantilan EU:n myötä vakiintuneen Euroopassa, mutta se näyttää murtuneen, ellei politiikkaan saada uusia kasvoja.