26.4.2019

Heinäkään ei jäänyt heilahtamatta; Inte heller saknade de gungan

Pienestä Kirkkohallituksen toimistohenkilöstä Paavo Väyrysen avustajan toimen kautta korkealle yltänyt Annika Saarikko sopisi mitä parhaiten nostamaan julkisuuteen tavoitteen pysyvästä rauhantilasta sisällissodan uusiutumisvaaran  näyttäessä koetun kabineteissa ilmeiseksi, päätellen hartaudesta millä edellistä kokonaisen vuoden ajan kerrattiin. 

Hallitusneuvotteluissa pitäisi sopia suomenkielisiä miehiä valmisteltavan hartauksissa kohtaamaan Jumalan valtakunta isänmaan sankarikummuissa. Että muistaisimme maan matosina pyytää armoa. Ihmiseltä ihmiselle. Kiehnäävät ihmispoloiset.

Korkealle arvostettu historioitsija Erkki Tuomioja on lähinnä saastuttanut ilmaa lukuisilla kaukomatkoillaan markkinoidessaan HIR- yhdistyksen (Historioitsijat ilman rajoja) nimissä historian jatkuvan muutoksen yhtä leikkauskohtaa absoluuttisena totuutena, jossa keskushallinto määrää ihmisten yläpuolelta nimien käytöstä esim. sanojen Posti ja Post rauhanomaisesta rinnakkainelosta virastotalon seinässä joskus menneessä ajassa täysin erilaisissa olosuhteissa syntyneillä säännöillä pelotellen dosentteja sisäisillä konflikteilla, ja ajaen edustajat hakeutumaan istuntosalissa keskemmälle.  

Kehittyneempi läntinen ajattelu takaa rauhan antamalla vallan paikallisille ihmisille päättää lähihallinnon sanankäytöstä. Sodan jälkeen idealistit suunnittelivat nostaa Eurooppa ylös tuhkasta Sveitsin mallilla: mitä kevyemmät ideologiset rakenteet ihmisillä on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä. Se miltä EU tänään näyttää, on eri juttu Suomen yhtenä ensimmäisistä vaatiessa historian suurimmasta rauhanyhteisöstä sotilasmahtia.