14.10.2017

Ihminen ennen kaikkea, persone oltre le cose

Jos ajatellaan, että suomenkieliset ovat hissunkissun alkamassa karistella kärkiajattelua selästään, niin siitä tekisi mieli kiittää kirjallisuuden harrastaja Niklas Herliniä.
Läntisen ajattelun suuret kehittäjät, mm. Italo Calvino, koki keveyttä ja elämäniloa "apinan pudotessa selästä". Sitä ennen piti olla nopea, läpinäkyvä ja lujasti puolustaa ihmisen hyvää, eikä yksin vastustaa pahaa.
Kirjailija Sofi Oksanen, yksi kulttuurin kärkiajattelijoista, pyytää presidentti Trumpin slovenialaista puolisoa korjaamaan itänaisten imagon lännessä irti "viiden pennin pimusta".
Somessa onkin hymyilty Suomelle rumien naisten hallitsemana vähemmistöjen paratiisina, jossa poliittiset naiset muistuttavat määkiviä elikoitansa. 

Etelä-Eurooppa ei suinkaan aina ole ollut sellainen naurun ja ilon maanosa mitä se nyt on, muuallakin kuin lisää omaa naurua tavoittelevassa Kataloniassa ja Niklaksen suosimassa Nizzassa.
Uusi ajattelu on syntynyt itsekritiikistä läntisen ihmisen sanottua ettei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä sitä ja tätä juutalaisille, koska maailma oli sellainen.
Väitetään, että on vain yksi vaihtoehto, mutta eihän se niin mene, vaan jokainen päivä tuo eteen useita valintatilanteita.
Joskus ihmisen elämä on ahdas paikka. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan, vaan on lähdettävä liikkeelle.
Ihmisluonne vahvistuu, tulee itsevarmemmaksi omista valinnoista, kuten vankka talo rakennetaan palasista.
Eihän Soinikaan jäänyt yksin Putkosen peloteltua hevosen Halla-aholle. Ruotsin kollega vie häntä mukanaan.