7.2.2016

Essee (sisältyy kirjaan)

Perustettaisiinko Rauhanoppositio?



Viehätysvoima on sitä, että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei olisi esittänyt selvää kysymystäkään-Albert Camus



Rooma, citta aperta, on avoin kaupunki, jonka vetovoima piilee sen asukkaissa. Ruotsissa ajatellaan melko lailla samalla tavalla. Jokainen erikseen ja kaikki yhdessä ovat individualisteja, icke nationalist. Sen sijaan Suomessa kaikki on ”kansallista” toisin sanoen ”natsionalist”; teatteri ja kirjallisuus, Runeberg ja Klinge, Kolbe ja Sofi, sekä kaksi kansallista kieltä.

Kypsällä iällä historiallisen Rooman arkkitehtuuriin hullaantuessaan älyllisen puolustuskykynsä menettänyt Helsingin kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja tohtori Pekka Korpinen kuvaa puolihumoristisesti nimeämässään Mein Kamppi kirjassa muiden muassa Kampin kappelia, joka on kuin tyhjästä ilmestynyt linja-autoaseman Espoon puoleisen sisääntuloväylän päähän Narinkkatorille ruotsalaisen kansanpuolueen toimiston ikkunoiden alle.

Ruotsalainen piispa Lennart Koskinen on kirjoittanut kaupunkirakenteen kehityksestä läntisen kulttuurin ilmentymänä. Perinteisesti keskustan ovat muodostaneet kirkko, koulu, kaupungintalo ja pankki torin ympärillä.

Muuttuvan Helsingin uusi valtakeskus ryhmittyy Lasitalon tuntumaan: metsäyhtiö UPM, jokunen dataliikenteen valvontafirma, Eduskunta, ja musiikkitalon hömppä sekä tuleva kirjasto. Pitäisi ehkä nostaa kettutarha keskiöön ennen Lasitaloa, koska saivathan kansanedustajat oman balettinäytköksen joskin puolet porukasta kettuili jäämällä kotiin.

Helsingin  Etelärannan uutta arkkitehtuuria värittävät Martti Ahtisaaren ideoiman Crisis Management Initiativen (CMI) toimisto, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Katajanokan periferiasta muuttanut Kirkkohallitus sekä suunniteltu Guggenheim-museo, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn kauppatorin reunaan vastapäätä Tasavallan presidentin linnaa, ilmeisesti osana isompaa projektia kehittää Suomesta entistä selvemmin ns. rumien naisten hallitsema vähemmistöjen paratiisi.


Vanha testamentti sisältää kertomuksen koko maailman synnystä ja kertoo, miten Jumala valitsi Israelin omaisuuskansakseen muiden kansojen keskuudesta ja miten hän johdatti kansaansa historian lävitse.

*


Totuuden sanotaan modernissa ajassa määrittyvän yksilöiden kokemusten kautta. Niinpä savolaiset, joista monet olivat tottuneet etelään muutettuaan asioimaan keskenään kerran vuodessa joulukortin välityksellä ja korkeintaan käymään lisäksi pakollisissa sukujuhlissa kyräilemässä toisiaan ovat siirtymässä globalisaation aikakauteen kännykkäkuvauksen ja Facebookin intohimoisina ystävinä. Muutos syvenee kun rohkaistumme kirjoittamaan omista kokemuksistamme, sen sijaan että saamme tyytyä lukemaan jokaviikkoisesta Miilusta sotaveteraanien kokemuksista. Meille avautuu uusien mahdollisuuksien demokraattisempi maailma.

Kun on kierretty muutakin kuin Senaatintoria, on Väinö Linna jäänyt perin tuntemattomaksi, mutta hänen tuotantoaan olettaisi arvostettavan yksinkertaisten valmentamisessa tykinruoaksi.

Esson baarilla on sanottu Suomen kansan saavan asettaa ehdokkaita, joista johtokuntatason kommunistit sitten valitsevat. Näin syntyi politiikan uusi raskassarjalainen Anne Berner, ajatushautomo Liberan aktiivi, joka asetettiin ehdolle tavallisten maalaisten puolueen listoille viime tipassa tukkimaan uusia ajatuksia.

Ruohonjuuritason savolaisten herätessä tähän ainoaan elettävissä olevaan elämään, pitänee muistaa myös johtokuntatason kommunistien avainlapsia, joista Kuopiossa syntynyt tohtori Taneli Lahti on tosivaikuttajan hommassa johtaessaan Jyrki Kataisen ja Olli Rehnin apulaisen kokemuksella EU:n talouskomissaari Dombrovkisin kabinettia. Sieltä tuli yllättäen ja pyytämättä kesken hallitusneuvottelujen ennakkoilmoitus Suomen taloutta koskevasta shokkiraportista. Toinen kuopiolaislähtöinen Lahti, Ari etunimeltään, on päässyt ”anneberneriksi” puristamaan hyvien veljien anteliaita kätösiä kerätessään lahjoituksia Guggenheimia varten.

Pääministeri Mari Kiviniemen aikaan ”Il Capo” löytyi Kyyjärven kunnanjohtajasta. Siihen aikaan tosi naiset ja miehet kutsuttiin muutamaksi viikoksi maanpuolustuskursseille hyppimään työajalla puskissa ja hörppäämään pakista soppaa.

Mika Rossi kutsuttiin
 pian politiikasta isojen miesten puolelle Accenture-firmaan joka kenties konsultoi valtiollisen piruntorjuntayksikön perustamista, eikä lainkaan huonoilla näytöillä, päätellen siitä että maan kaikki mediat kävivät keväällä 2015 Newsweek-lehden kimppuun sen julkaistua parin ”putinistin” mielipiteitä 900 000 reserviläiselle jaetusta kirjeestä.


*


Suomen strategiasta vastaaville aina niin läheisessä Saksassa opetettiin sormi pystyssä 1920-30 luvuilla puhumaan rauhasta ja valmistautumaan sotaan niin perusteellisesti, että eräällä kokoomusvoittoisella nettipalstalla epäiltiin rauhanliikkeen merkkiä takin liepeessään vuosikymmeniä kantaneen tohtori Erkki Tuomiojan tulleen sotahulluksi. Tunnettuna sotahistorioitsijana hän on kerännyt näyttävän valikoiman sotakirjallisuutta kaiken maailman lentokenttien kioskeista. Eikö semmoinen ala ajatellakin takaperin?

Perussuomalaisten muutettua puoluetoimistonsa Dianapuistoon alkaa näyttää siltä, että suomalaisia yritetään palauttaa 1800-luvulle.


*


Yhä useammin kauppakeskuksen ankkurit tulevat jostain toisesta pohjoismaasta: Gigantti ja Dressmann Norjasta, H&M ja Stadium Ruotsista, BR-lelut ja ”Tiimarin tappaja” Tiger Tanskasta. Suurten kauppakeskusten takaa usein löytyy yksi ja sama omistaja: Citycon.

Suomenkielisiä johdetaan kuin lukutaidottomia RUK:n opeilla käskyttämällä, olettaen, että he kunnon professoreiden tapaan jäykistyvät kuullessaan sanaparin "israelilainen Suomessa". Näin maassa, jonka kirjallista elämää dominoi yksi ainoa kirjallisuuspalkinto ja jossa melkein kaikki ostavat läheisilleen saman kirjan joululahjaksi.


*


Mitään merkittävää ei tapahdu ilman valtion myötävaikutusta kapitalismin tukijana. Ei Sailas eikä Korkman kuulosta sosialistilta, vaan kapitalistilta, samoin Ehrnrooth, Wahlroos, Hetemäki ja Talvivaara, Finanssivalvonta, Sitra, Eduskuntatutkimuksen keskus ja Helsingin Yliopisto jonka kansleri Thomas Wilhelmsson on nimitetty Yle:n hallituksen puheenjohtajaksi ilman aikaisempaa kokemusta ko. hallituksesta.

Päästyään monivuotiselta maailmankierrokselta kotiin ruotsinkielen pakollisen opetuksen autuaaksi tekevää vaikutusta epäillyt tuhlaajapoika Risto E J Penttilä nimesi pelastajakseen Georg Ehrnroothin. Toimistossaan Ostrobotnian korttelissa Matti Vanhanen valvoo samojen pelastajien etua huutoetäisyydellä eduskunnasta.


*


Euroopan unionin sotilastiedustelun luoneet suomalaiset päälliköt Georgij Alafuzoff ja Ilkka Salmi ovat mukana tuloksena 7000 kuollutta torakkaa Donbassissa, eikä mikään ole meillä muuttunut vanhatestamentillisessä rautanyrkissä; iske oikeaan, viillä vasempaan, minne vain käteni sinua ohjaa, minä Herrasi olen puhunut; rahan valta ja omaisuusarvon kasvattaminen yli ihmisarvon, vaikka moni osaisi lukea. Suomalaiset kirjailijat liikkuvat samoissa piireissä poliitikkojen kanssa nauttimassa kustantajien ja rahamiesten seurasta. Kartanoita vertaillaan, siteerataan Kordelinia ja Armfelt mainitaan investointipankkiirien parissa. Donbassin kuolleista torakoista vaietaan. Kaikesta huolimatta Donbassin väki on saamassa oikeuden omakieliseen hallintoon. Suomalaiset konsultit Astrid Thors etunenässä korvattiin italialaisilla.

*

Kauan ehdittiin tottua ajatukseen, että läntisen valloitussodan viimeinen näytös olisi koettu holocaustin myötä, mutta sinikeltaisia kravatteja käyttävien yritys "läntisen" pakkokulttuurin viemiseksi Itä-Ukrainaan on osoittanut toiveet turhiksi. Uskoimme pysyvän rauhantilan EU:n myötä vakiintuneen Euroopassa, mutta se näyttää murtuneen, ellei politiikkaan saada uusia kasvoja.


Kaikkea tällaista hän saa yhä Suomessa aikaan, vaikka ei ihmisen kanssa puhu, eikä kukaan ole häntä nähnyt, tuo halujen herra.