12.7.2014

Some syrjäyttää kirjan näkymättömän paljastajana

Suomessa on hyvä olla herrana, mutta herraksi pääseminen on Suomessa vaikeaa. Niin olen kuullut sanottavan.
Stubbin-Rinteen hallitusneuvotteluista Carl Haglund tuli ulos voittajan elkein onnistuttuaan tinkimään ns. remonttiyhtiön rahoista osan kielikylpyjen lisäämiseen. Heille kaikki ovat kaupankäynnin kohteita, pelimerkkejä. Joku kirjanoppinut naurahtaisi rahanvaihtajien olevan yhä temppelissä.
HS:n kolumnisti Tommi Uschanov, joka haluaa sitoa maalaiset turpeeseen "syväsuomalaisina", on kiistänyt jyrkästi osaavansa yhtä sanaa venäjää, tai koskaan astuneensa edes jalallaan rajan taa, toisin kuin Bonnier-palkittu Saska Saarikoski, joka itään suunnattuaan kääntyi takaisin Viipurin asemalta koska siellä oli "sitä hajuakin".
Meinander on arvioinut integraation edetessä suomenkielisen kulttuurin, sellaisena kuin sen olemme tottuneet näkemään, siirtyvän historian lehdille.



Kommunismin aika tuntuu tavattoman kaukaiselta sivumerkinnältä historian loputtomien tarinoiden joukossa. 70 vuotta on yhden miehen ikä. Mutta hyvin antoisa törkykasa tongittavaksi. Ehkä siitä voi jotain oppiakin, vaikka naapurin kyylääminen kuuluu omasta takaa suomalaiseen periluterilaiseen kansanluonteeseen. Savossa heitä kutsuttiin pillupoliiseiksi. Siitä idän suhteissakin on perimmiltään kysymys; ettei aleta flirttailla muiden kanssa, kuten pääministeri Kiviniemi lupasi Stefan Wallinille.