Minusta takaapäin katsottuna eduskuntatalo on kuin Berliinin muuri: kasvot, hengitys, kaikki elämä Mannerheimintielle päin.
Yksipuolinen on demokratiammekin.
Yleisöpalstojen suosituimpia aiheita (Nato, Fortum, ns.pakkoruotsi, Karjala-vapaaksi) leimaa innokkaimmin populistisiksi, so. tabuiksi, tulevien vaalien suojelijaksi ilmoittautunut puhemies Lipponen.
Nettidemokratiassa ihminen on keskellä kylää, yhtä hyvin paikallisesti kuin globaalisti.
Sekös Talouselämän Esko Rantasta ja muita puhemiehen kahvitarjoilusta silloin tällöin nauttivia päätoimittajia harmittaa. Mutta mitäs uutta siinä on? Yksiä uusi ilahduttaa, toisia pelottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti