28.6.2006

Kuka olen, ihminen kysyy

Jukka Kemppisen blogi osoittaa intellektuellille ominaista laajaa lukeneisuutta. Se ei liene juristille aivan tavallista koska "byrokratia -juristien ja teologien liitto- näivettää kielen, kun taas runoilijat elvyttävät sen" (Schopenhauer).
Blogissa näkyy myös antiikin tuntemusta, mikä onkin ihmisen mittakaavan etsijälle välttämätöntä, kuten Nietzsche, Camus ja moni muu totuutta etsivä sielu on tiennyt.
Joskin Strindberg -yksi rehellisimmistä- varoitteli, että yli 50 vuotta vanhoja kirjoja ei kannata lukea, koska lukemisen arvoinen tieto on niistä jo siirtynyt uudempiin kirjoihin.
Mikään inhimillinen tiedonala ei näytä olevan Kemppisen bloggaajalle vierasta.
Mutta kehittyykö ajattelu aukrotiteettien arvovallan epäilyksi? Ainakin HS on saanut alustavasti tukkapöllyä. Tosin sotakirjoja vilisee blogissa epäilyttävän paljon.
Bloggaaja tuntuu hakevan vastausta ihmisenä olemisen peruskysymykseen; mistä tulen, kuka olen, minne menen? Jotakin on löytänytkin, sillä "viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myöntävän vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään" (Camus). Bloggaaja haluaa olla seurapiirien keskellä.
Jokainen voi kehittyä filosofiksi, saattaisi Gramscia soveltaen sanoa, koska filosofia ei ole ainoastaan oppineille varattua korkeamman asteen tietämystä.
Miksi ei siis myös juristi?

1 kommentti: