31.12.2005

Avoin kirje Hesarin toimitukselle

Hyvä HS,

voisitteko kirjoittaa internetin ideologiasta; siitä miten kaikki tässä luettavissa olevassa netin rajattomassa avaruudessa liikkuva tieto on jokaisen vapaasti kopioitavissa, lainattavissa, plagioitavissa tai “varastettavisssa”, ellei sitä erityisesti ole estetty.

Kaikki, mitä minä olen parin vuoden aikana blogiini laittanut, on täysin tarkoituksellisesti avoimesti tarjolla.

Sama koipioitavuus koskee myös sekä kotisivujen että blogien koodausta HTML- kielellä. Jos joku koodaa Koreassa blogiinsa uuden löytönsä, vaikkapa jonkin linkin, se saattaa hetken päästä näkyä kopioina eri puolilla maailmaa lukemattomissa muissa blogeissa.

Minä olen kopioinut blogiini “lähetä palautetta” napin Suomenmaan nettiversiosta siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä sattui olemaan nätti kirjekuoren kuva.

Jos Suomenmaa päättää korvata kirjekuoren kuvan paksusankaisella kaljupäällä, niin samalla hetkellä muuttuu myös minun blogissani kirjekuori paksusankaiseksi kaljupääksi. Syntyy uusia riippuvuuksia ja linkityksiä.
Juuri tässä “varastamisen” avoimessa sallittavuudessa piilee internetin suosion räjähdys. Tiedosta, joka oli ennen harvojen herkkua, on tullut jokapojan omaisuutta.

Kuka hyvänsä voi kehittää nettiä. Missään päin maailmaa ei ole komiteaa kehittämässä nettiä, mutta on kyllä monensortin kulttuurirahastoja raapimassa päätään että kuinkas tässä näin kävikään?

Tästä pääsisi myös joulun sanomaan: jos jotakin kestävää voidaan sanoa 1900 -luvun kauheuksien jälkeen läntisen sivistyksen suurista myyteistä säilyneen, niin myytti Jeesus Nasaretilaisesta elää; ihmislapsi syntyy vapaana ja ainutkertaisena olentona. Sen sijaan tarina hirmuisesta käskevästä “Isästä”, joka tuon vapauden voi peruuttaa, onkin jo enemmän arveluttavaa ihmisten kynän tuotosta. Ja vielä enemmän juttu “pyhästä hengestä”.

28.12.2005

NYT irrotti tynnyrintapin

Vuosi pari sitten Expressen julisti Tony Halmeen olevan pohjoismaiden surkein kansanedustaja. Lukemattomia muita esimerkkejä löytyy siitä miten "åbopojkarna" ovat käyttäneet Tukholman korttia heristelläkseen etusormea suomenkielisille "mölleille".

Mutta ajan myötä
opimme entistä paremmin ymmärtämään olevamme erottamaton osa avointa länsimaista tiedotuskulttuuria, joten joudumme hyväksymään myös sen tosiasian, että ruotsalaislehtien lisäksi jopa maailmanlehti New York Times saattaa kurkistaa tynnyrimme sisäpuolelle.

Ja mitä sieltä maailmalle paljastuukaan? Vähemmistö, joka hysteerisesti pelkää demokratiaa, ihmiskunnan historian kehittyneintä hallintomuotoa!

Kansanvallan kehittämisen sijaan vähemmistö kurkottaa politiikan pitkiin miehiin kuin kuninkaisiin: Matti ja Eero, teihin haluamme Tarjan ohella luottaa, ettehän hylkää meitä! Emmehän halua kertoa maailmalle, että täältä Euroopan pohjanperukoilta löytyy kulttuuri, jossa kieltä -poliittisista poliittisinta asiaa- pidetään
yhä epäpoliittisena, oikeastaan "pyhänä".

26.12.2005

Meidät on huomattu


Maailmanlehti New York Times on julkaissut eilen kiinnostavan artikkelin Suomen kielioloista.

Useimmissa osissa maailmaa kielikysymykset ovat ankaran kiistelyn kohteena, jolloin voimattomat taistelevat voimakkaita vastaan, pienet isoja haastaen, mutta Suomessa asiat ovat toisin, kirjoittaa lehti.

Suomalaiset taipuvat ja huolehtivat suurilla kustannuksilla että 5%:n kielivähemmistö tuntee olonsa kodikkaaksi.

Ihan mainio informatiivinen juttu!

Ps. itse huomasin tämän uutisen HS:n keskustelupalstalta . Sieltä löytyy artikkeli myös kokonaisuudessaan.

22.12.2005

Kulttuuripläjäys

Puhemies Paavo Lipponen haluaa valtion rahaa Kalevi Sorsan historian kirjoittamiseen.

Lipposella on kokemusta vastaavista hankkeista. Hänen johtamiensa hallitusten rahoittamana laadittiin Johan Vilhelm Snellmanista perusteellinen elämänkerta laajana yhteistyöprojektina.

Lipponen johtaa myös Snellmanin juhlavuoden valtuuskuntaa. Tässä maailmassa, josta kansallisten filosofioiden sanotaan kuolleen, tulee vuonna 2006 kuluneeksi 200 vuotta Snellmanin syntymästä.

Snellman oli suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja "modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä."
Ohjelmaa on kirjattu 35 sivun verran. Sitä tulee riittämään niin että joka tönössä ja torpassa tömähtää. Pari detaljia:

Pikku Jussin leikkipäivä Lapsuus ja leikit 1800-luvun alun Kokkolassa; leikkitapahtuma Snellman-kodin ympäristössä, Rantakatu 27. Tapahtumat jatkuvat 12.-19.5. ajan. Järj. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston
opiskelijat.

Helsinki-päivä Nuorille pääkaupunkiseutulaisille tarkoitetun Snellman-aiheisen rap-kilpailun voittaja julkistetaan Espan lavalla. Lavalla myös muuta ohjelmaa, lisäksi opastuskierroksia ja raitiovaunuajeluja.


Snellmanin aikalainen August Strindberg piikitteli Tukholmassa silloisia ruotsalaisen filosofian kehittelijöitä, koska "oma filosofia merkitsisi irtaantumista mannermaisesta emäpuusta, joka vain lähettelee siemeniä pohjoiseen karuun maaperään".

20.12.2005

Voiko kansallinen etu olla absoluuttinen totuus?

Suomenruotsalaisissa piireissä vahditaan hysteerisesti ettei ruotsinkieltä tulkita Suomessa EU:hun nojautuen tiettyjen rannikkoalueiden paikalliseksi kieleksi, vaan säilytetään ns. natsionalistisena kansalliskielenä.

Sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta näkeekin presidentti Halosen "mielipidepoliisina" vahtimassa ettei Brysselin kautta ujuteta Suomeen uusia ajatuksia. Niissä piireissä katsotaan luottavaisesti myös ylös politiikan pitkiin miehiin: Matti ja Eero, teihin me voimme Tarjan ohella luottaa!

Kuinka viestimet ovat onnistuneet presidentinvaaleissa?

Toistaiseksi ovat selviytyneet ihan mallikkaasti, mutta pitäisikö kysyä onko olemassa tabuja, “pyhiä” asioita 2000-luvulla, kysymyksiä joita ei poliittisesti korrektissa keskustelussa kuulu esittää?

Mitä sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta tuli paljastaneeksi paheksuessaan ettei ehdokas Heidi Hautala ymmärrä kansallista etua arvostellessaan presidentti Halosen osallistumista EU:n kokoukseen?

Turkissa syytetään sattumoisin parhaillaan oikeudessa erästä kirjailijaa miltei samoilla sanoilla "kansallisen identiteetin loukkaamisesta”!

Kukaan ei ole vielä esitellyt presidenttiehdokkaiden taustavaikuttajia, vaikka tuskinpa sokea-Reettakaan uskoo presidentin hoitavan virkaansa yksin, omaan ylivertaiseen kykyynsä luottaen.

18.12.2005

Briljanttia, Matti Vanhanen!

Luen HS:n Perässähiihtäjä-blogia juuri tällä hetkellä sunnuntaiaamuna klo 9.35.

Unto Hämäläisen tekstin innoittamana vilkaisen pääministeri  Vanhasen blogia. Hän siis istui puolisen tuntia  aikaisemmin auton takapenkillä matkalla Turkuun ja lähetti sieltä viestin suoraan blogiinsa!

Vanhasen muistelut Porvoon joulumarkkinoista tuovat mieleeni oman ensivisiittini samaisessa kaupungissa: kävin siellä Suomen valtion virallisena edustajana!

Olin 70-luvun lopulla mennyt kauppa- ja teollisuusministeriön palvelukseen. Miltei yhtenä ensimmäisistä virkatöistäni pääsin mukaan maassamme vierailuilla olleille irakilaisille virkamiehille järjestettyyn Suomen historian retkeen. Kuljeskelimme kaupungilla vanhemman, suomenruotsalaisen,  kollegani opastuksella  ihaillen  pikkukaupungin pitkää kulttuurihistoriaa. Minulle kaikki oli yhtä uutta kuin irakilaisillekin, joskin huomasin olevani siitä selvästi heitä kiinnostuneempi.

Sittemmin olen oppinut paljon ruotsinkieltä, mutta olen myös oppinut, ehkä kantapään kauttakin, arvostamaan myös omia juuriani. Tänään menisin jouluostoksille mieluummin Iisalmen torille, silti vähääkään  väheksymättä Porvoota.

Elämä on täynnä vastuullisia valintoja. Tässä suhteessa Vanhanen näyttää tulevan kaukana perässäni.

16.12.2005

Pohjolan Venetsian uusi ilme

Kiinalaisella investointirahalla nousee Pietariin huippumoderni 35 000 asukkaan lähiö, oikeammin kokonainen kaupunki, the Baltic Pearl.

Näkymät avarine bulevardeineen tuovat mieleen Pietari Suuren ajat 1700- luvun alkupuolella, jolloin Suomenlahden pohjukkaan suunniteltiin "Pohjolan Venetsia".

Suomen Kuvalehti kertoo puolestaan New York Timesin kirjoittavan Tallinnasta ihailevaan sävyyn Pietarin ja Tukholman välisenä linkkinä.

Helsingin, "
Itämeren neidon", pikkusisko Tallinna pyrkii myös tietotekniikassa Helsingin ohitse.

14.12.2005

Yllytyshulluja miinanpolkijoita

MTV3:n presidenttitentistä jäi korvaan soimaan Tarja Halosen kehuskelu suomalaisten osallistumisesta "himoittuun" kriisintorjuntaan: kahteen ensimmäisen EU-joukkoon ollaan menossa tukka putkella.

Onkohan viisasta? Olemmehan edelleen vain yksi pieni 5 milj. kansakunta. NATOn operaatiossa ollaan syvemmällä -suhteessa kansan kokoon- kuin yksikään varsinainen NATO-maa.

Ehkä tässä  suomalaisia poliitikkoja höynäytetään?

12.12.2005

Sota on kaikessa läsnä

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt kertoo blogissaan erilaisista seminaareista milloin milläkin maailmankolkalla, ja siinä lomassa löytämistään mielenkiintoisista lehtijutuista. Bidtin englanninkielisistä teksteistä paistaa läpi maailman parantamisesta loputtomasti kiinnostunut koulupoika.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on puolestaan varsin uskollinen omalle erikoisalalleen, historiantutkimukselle. Rutinoituneeseen tapaan hänkin pystyy tiivistämään lukemansa teokset kiinnostavaan pähkinänkuoreen.

Tuomiojan kirjavinkeissä heijastuu yleisemminkin suomalaisen poliittisen eliitin
mielenkiinnon kohteet: voisiko Suomea edes kuvitella olevan olemassa ilman sotaa, ja sen "jalostavaa" vaikutusta?




9.12.2005

Jumalan soturi

Läntinen ihminen on aina ollut rohkeimmillaan "jumalan soturi" joka ei miekkaansa ole huotraan pannut ennen kuin "omat" maat on valloitettu.

Juuri tämä asenne on muuttunut.

Ikuiselta tuntunut, vuosisadasta toiseen jatkunut vihanpito ranskalaisten ja saksalaisten välillä on tauonnut. Rauhanasia on levinnyt läntisen kirkon vaikutusalueelta myös Itä- Euroopan ortodoksiseen maailmaan.

Vielä ei läntisen ajattelun radikaali kehittyminen näy suomalaisten poliitikkojen puheissa. Pääministeri Vanhanen kirjoittaa kriisinhallintajoukoista Turun Sanomissa niin kuin "ylipäälliköstä adjutantiksi" alennettu toimeenpaneva virkamies kirjoittaisi asetusten valmistelusta ministeriössä.

Sota ja sinkkiarkut tulevat Vanhaselle yhtä varmasti kuin talvi Nurmijärvelle; harkiten mutta viivyttelemättä.

Marssijärjestys

Oli ne aikoja kun Lasse Lehtinen teki presidenttejä!

Nyt määrää marssijärjestyksen EK:n pj. Christoffer Taxell, Åbo Akademin kansleri.

Ensin Eva:n seminaarissa Halonen, Vanhanen ja Niinistö sitoutuivat toimimaan “vientipäällikköinä”, sitten Åbo Akademin ylioppilaskunnan tilaisuudesta he lähtivät vakuutettuina siitä ettei iloisten ja nauravaisten nuorten tulevaisuudenuskoa suomalaisuuden “kansainvälisenä elementtinä” saa horjuttaa ainakaan kuuteen vuoteen, joskin Halonen pani eilen vielä paremmaksi luvatessaan että perustuslakiin ei kajota ainakaan kahden presidentin ja hallituksen aikana, so. 12-24 vuoteen minimissään.

Mutta pääsihän se lopulta tv:n ääreeen Suomen kansakin Ylen lähettäessä ensimmäisen vaalidebatin.

Toisella korvalla kuunneltuna väittelystä jäi mieleen Niinistön terävyys.

Vanhasella taisi olla “hetken huuman” valtaoperaatiossaan sama korvaan kuiskuttelija kuin Paavo Lipposella tämän käydessä Itävallan Haiderin kimppuun.

“Sille, jolle antaa viran, antaa myös järjen” kirjoitti lapsenuskoisen luottavaisesti myös Anneli Jäätteenmäki saatuaan pääministerin viran. Mutta eikös jo maalaisjärjen pitäisi varoitella, että ei kannata jäädä näkymättömälle kädelle kiitollisuuden velkaan?

Yllättävän mielenkiintoisen puheenvuoron on käyttänyt Paavo Lipponen Suomen Kuvalehdessä syyttäesään elinkeinoelämää pyrkimyksestä omia presidenttiys omiin tarkoitusperiinsä.

6.12.2005

Kalvinismia on tutkittu

Google-haku "kalvinismi" tuottaa ensimmäisten osumien joukossa tohtori Laura Kolben kotisivut.

Kolbe kirjoittaa kalvinismista lähinnä 1600-luvun Hollannissa:

"Kapitalismin henki" siten kuin kalvinistit sen tulkitsivat, muistutti suuresti juutalaisten suhtautumista rahaan, kauppaan ja yrittäjyyteen. Kalvinistien tiukka työmoraali loi pohjaa menestyvälle kapitalistiselle yhteiskunnalle. Rahan ansaitseminen oli merkki siitä, että kuului Jumalan valittujen joukkoon. Mutta työn hedelmistä ei saanut nauttia eikä niillä kerskua, vaan voitot oli sijoitettava tuottavasti. Reformaatio muovasi suuresti niitä mentaalisia piirteitä, joita myöhemmin on luonnehdittu tyypillisen hollantilaisiksi. Jumalan tahdon noudattaminen, kurinalainen säästäväisyys, ankara työmoraali, yksilöllinen pelastusoppi, pyrkimys Raamatun mukaiseen henkiseen ja fyysiseen synnittömyyteen, yksityisen elämänpiirin korostuminen ja vaatimaton, jopa puritaaninen yksinkertaisuus korostuivat. "Älä nauti" on kalvinistien yhdestoista käsky.

Helsingin Yliopiston historian opettaja Kolbe on keskustan kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Hän kuuluu myös pääministeri Vanhasen lähipiiriin. Aikaisemmin hän on toiminut Eeva Ahtisaaren neuvonantajana.

4.12.2005

Missä älymystö luuraa?

"Mutta tärkeintä on se että he eivät ole alistettuja. Heillä ei enää ole orjan vaistoa. Tuleva eliitti tulee olemaan vapaa niistä komplekseista ja peloista, jotka rasittivat johtavaa luokkaa vuosisatojen ajan" kirjoittaa venäläinen politiikan tutkija ja journalisti Lilia Shevtsova vuonna 2008 tai 2012 näyttämölle astuvasta maansa uudesta sukupolvesta.

Max Jakobsson on arvioinut Shevtsovan teosta Putin’s Russia rinnan Antti Karppisen kirjan Minne troikka rientää? kanssa (HS 19.10.03)

Uuden sukupolven idoli Vladimir Putin tosiaankin kuhertelee estottomasti lännen johtajien kanssa ja rouva Ludmila Putinina toi kohti länttä seilanneen laivalastillisen nuoria eurooppalaisia -pääasiassa venäläisiä mutta mukana oli myös läntisiä- Helsinkiin tapaamaan presidentti Halosta.

Mitä sitten on läntinen ajattelu? Toisen maailmansodan jälkeen kehittynyttä läntistä älymystön ajattelua sanotaan eksistentialismiksi. Sitä edustivat mm. ranskalaiset nobelkirjailijat Jean Paul Sartre ja Albert Camus. Heidän ajatteluunsa oli puolestaan syvällisesti vaikuttanut pietarilainen Fedor Dostojevski, joka kirjoitti 1800-luvun puolivälin tienoilla mm. että "todellinen venäläisyys tarkoittaa nimenomaan sitä, että on pyrittävä ratkaisemaan lopullisesti eurooppalaiset ristiriidat, pyrittävä löytämään ratkaisu meidän sielumme kaipuuseen kohti ihmisten yleismaailmallista yhdistymistä ja sisällytettävä siihen veljellisen rakkauden nimissä kaikki meidän veljemme, ja viimein on tuotava julki lopullinen aate kaikkien kansakuntien yhteisestä harmoniasta ja lopullisesta, veljellisestä sopusoinnusta kristillisen evankeliumin lain mukaisesti" (Kirjailijan päiväkirja, s.335)

Erään läntisen historioitsijan mukaan "Länsi-Saksa nostettiin sodan raunioista jaloilleen USA:n voimakkaalla taloudellisella ja henkisellä tuella (ns. Marshall-apu). Keväällä 1945 Eurooppa oli miltei kuollut. Valtaosa keskisen Euroopan suurkaupungeista oli pommitusten jäljiltä raunioina. Liikenneyhteydet olivat poikki, tehtaat tuhottu, maanviljely mahdotonta. Aseiden vaiettua teillä harhaili evakkojen laumoja jalkaisin, polkupyörien selässä, hevoskärryissä vaeltamassa kohti tuntemattomia seutuja löytääkseen edes vähäisen asuinsijan tai maatilkun, jossa voisi yrittää aloittaa kaiken uudestaan. Maanosa kuitenkin toipui nopeasti, lopulta nopeammin kuin kukaan oli osannut kuvitellakaan. Euroopassa koettiin kasvukausi, jolle ei löydy historiasta vertaa. Italiassa, Ranskassa ja Saksassa vuotuinen talouskasvu ylitti neljä prosenttia. Suurten massojen kulutuskysyntää ryhdyttiin toden teolla tyydyttämään. Kasvu vain kiihtyi kun kuusi Euroopan maata käynnisti 1957 taloudelliset yhteismarkkinat".

Mihin sitten perustuu lännen voitto verrattuna esimerkiksi Kiinan kukoistaneiden dynastioiden näivettymiseen, pohti liberalismin tunnettu englantilainen teoreetikko John Stuart Mill 1800-luvun lopulla. Hänen mukaansa länsi perustuu yksilöllisyyteen, kun taas itä laitostuneeseen ihmiskäsitykseen.
Tuota maallisen ja taivaallisen vallan liiton musertavan laitostavaa painoa ihmisen hartioilla kuvaa hyvin myös Venäjän tsaarinvallan kaksipäinen kotka Katariinankivelläkin keskellä Helsingin Kauppatoria.

Antti Karppisen puheenvuorot osoittavat Jakobsonin mukaan miten monipuolisesti ideologiset ja filosofiset kysymykset ovat venäläisen intelligentsian vilkkaan keskustelun kohteina.

Mutta missä luuraa suomalainen älymystö? Suomenkielinen intellektuelli? Onko sellainen otus edes määritelmällisesti mahdollinen? Sellainenhan edellyttäisi että hyväksyy vain ihmisjärjellä perusteltuja vastauksia järjellisesti esitettyihin kysymyksiin; emmehän tänä eksistentialistisena aikakautena enää elä ihmeiden aikaa.

Dostojevskin väitetään epäilleen suomalaisia ainoiksi joilta puuttuu halu olla sellaisenaan jotakin omaperäistä. Ehkä viehätymme halustamme olla toisten komenneltavissa kuten jo 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan kriisintorjuntajoukoissa pitkin Keski-Eurooppaa.

3.12.2005

Kolme kalvinistia

HS:n toimittaja Unto Hämäläinen on saanut vaaliblogissaan 30.11. klo 14.18 esittämällään päivän kysymyksellä Miksi ihmiset lähtevät presidenttiehdokkaiden tukijoukkoon ja onko näillä tukijoukoilla oikeastaan mitään merkitystä ehdokkaan menestykselle? aikaan ennätysvilkkaan keskustelun.

Otan tähän talteen muutamia siellä esitettyjä puheenvuoroja:

Heikki 30.11. klo 16.35

Kaikkein vaarallisinta kansan ihanteiden toteutumisen kannalta on kulttuuriälymystö, on moneen kertaan kirjoitettu sekä eurooppalaisten kommunistien että fasistien jäljiltä. Intellektuelli näet haluaa kuulla olevansa oikeassa seurassa.

“Jollakin kummallisella tavalla rakastan Sarasvuota”, kirjoitti toimittaja Riku Siivonen HS:n NYT-liitteessä viime keväänä. (vanhojen asioiden kaivelemisessa blogi on netin tapaan aivan mainio väline!)

Näin on sanottu aiemminkin: jollakin kummallisella tavalla rakastan Pirkko Lahtea, kirjoitti Jari Sarasvuo HS:ssa itseään kritisoineesta psykologista, ja samalla kummallisella tavalla ilmoitti Claes Andersson poliitikon testamentissaan rakastavansa Sauli Niinistöä.

Niinistö näkyy nyt kampanjassaan muistavan vastavuoroisesti kiitellä vas.liittolaisia.


roh: 30.11. klo 17.45

"Nyt en ymmärrä, rakastaminen kielletty, tai ainakin jäsenkirjojen värin pitää täsmätä?"

Heikki 1.12. klo 6.01

Ei aina täsmää: Tanja heilasteli Saulin kanssa, vaikka onkin Matin bestis. Tarja styylasi Tuomiojan Ekin kanssa, mutta menikin kimppaan toisen puolueaktiivin kanssa. On näitä nähty ennenkin: KA Fagerholmin tytär meni naimisiin UKK:n pojan kanssa.

Minusta ns. sakramenttien pyhyyttä pitää kunnioittaa. Kaste, rippi, häät ja hautajaiset rytmittävät sopivasti ihmisen ainutkertaista taivalta maan päällä. Niissä puhuu “Jumala”, eikä niitä saisi kalvinistien tapaan alistaa omille maallisille valtapyrkimyksille.

roh 1.12. klo 14.31:

Ai taivas, Hiekki!

Tätä juttua: “Kaste, rippi, häät ja hautajaiset rytmittävät sopivasti ihmisen ainutkertaista taivalta maan päällä. Niissä puhuu “Jumala”, eikä niitä saisi kalvinistien tapaan alistaa omille maallisille valtapyrkimyksille.”

kalvinistit nyt kitkevät senkin vähän sakraalisuuden, mitä kenties muualla sakramentteihin on jäänyt. Muuten katson kristinuskoa enemmän näin päin, kuten jo teosofit ja tolstoilaiset aikanaan 100v. sitten.

1.12.2005

Ihminen osaa puhua

Tänään taisi verenpaine nousta paperi-HS:n kolahdettua postiluukusta (ei ole tullut tilattuna vuosiin, mutta luen kyllä verkkoHesaria ja osallistun keskusteluihin säännöllisesti)
Ensin Erkki Pennasen peräti kiinnostava näkökohta ylipäällikön vallastaan kissaemon lailla kiinni pitävästä Tarja Halosesta, ja sitten tv-sivulla kärsivä Leena Härkönen kansan marinaradion äärellä: peräti tunti viikossa yhtä surkeutta!
Härkönen näkyy olettavan että jokaisen kansanihmisen pitäisi osata ilmaista itseään kirjallisesti lehden yleisöpalstalla. Tosiasia lienee että se on useimmille akateemisesti koulutetuillekin äärimmäisen vaikeaa.
Kirjoitettuun sanaan tottunut Ylen hallituksen uusi pj. Hannu Olkinuora lupaileekin ohjelmistoon "laidoilta karsintaa".