Kun suomalainen kohtaa sanan kulttuuri, hän kääntyy kantapäillään.
Kulttuuri on hänelle etujoukon tapa hallita muita. Kulttuurintekijät
luulevat olevansa vapaita mutta ovat tosiasiassa alistettuja. Kulttuuri
antaa tekijälleen mielihyvää, se luo tunteen siitä että kuuluu
hyväksyttyihin.
Näin siis "virallinen" kulttuuri Suomessa. Siitä myönnetään palkintoja
ja arvomerkkejä.
Kansankulttuuri taas ilmentää omissa oloissaan elämään tottuneille
suomalaisugrilaisille kansoille ominaista vaatimatonta
vieraanvaraisuutta. Sitäkin vieraampia ovat heille läntisen
valloitushengen mukanaan tuomat kovat asenteet. Eihän suomalainen
kansanihminen sisimmältään halua olla sen enempää henkisesti kuin
fyysisesti toisten hallittavana, enempää kuin hallitsijanakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti