27.6.2005

Globalisaatio on taitolaji

Se, mitä Pohjolassa tapahtui naapuriyhteistyön nimissä kauan sitten, tapahtuu nyt globalisaation nimellä maailman laajuisesti.

Suomihan oli kauan halpatyövoiman maa. Puuvillatehtaat tulivat 1800-luvulla, esim. Finlayson Tampereelle, Euroopasta halvan naistyövoiman perässä jalostamaan muualta tuomaansa raakapuuvillaa.

Pietarin vetovoima houkutteli muutakin teollisuutta. Ulkomailta tultiin syrjäiseen mutta edullisen raaka-aineen Suomeen perustamaan laivatelakoita, rautaruukkeja, sahoja ja tekniikan kehittyessä muuta puunjalostusta. Näin syntyivät mm. nimet Enso, Gutzeit ja Wahl (nyk. Ahlström).


Osin yritteliäisyys perustui ns. sisäpiiritietoon, jota hyödyntäen syntyivät Wärtsilä, Nokia, Kymi ja monet muut yhtiöt suomenruotsalaisten virkamiestahojen ja rahoittajien yhteistyönä. Samalla tavalla pääsi taloushistorian lehdille myös Ilomantsin apteekkari Serlachiuksen nimi, jonka pojan perustama yhtiö kasvoi valtakunnalliseksi puunjalostajaksi.

Rakennettiin rautatie Pietarista periferiseen Helsinkiin, kaivettiin Saimaan kanava ja avattiin vilkas rahtilaivaliikenne Savon ja Pohjois-Karjalan perukoilta mannermaiseen Pietariin. Vietiin sahatavaraa, voita ja tervaa; tuotiin suolaa ja siirtomatavaroita.

Siihen aikaan postia kuljetettiin hevospelillä. Samalla etanan nopeudella saapui tieto uusista markkinoista ja halvasta työvoimasta. Kaiken suunnittelu vei vähintään vuosia. Tänä päivänä tieto on käsillä tässä ja nyt, internetissä.

Yksi modernin historian suurimmista kansainvaelluksista suhteessa väestön kokoon tapahtui satojen tuhansien suomalaisten lähtiessä työn perässä Itä- ja Pohjois-Suomesta Ruotsiin 1960-70 luvuilla. Kielitaidottomina, reppu selässä lähdettiin länteen vuolemaan kultaa.

Sodilta säästynyt Ruotsi oli kehityksessään miltei valovuoden Suomea edellä. Useimpien, niin lähteneiden kuin jäljelle jääneiden, elämäntaso on noussut. Niidenkin olotila koheni jotka muuttivat pääkaupunkiseudulle sienten lailla nousseisiin kivilähiöihin; Matinkylään, Soukkaan, Myyrmäkeen, Kontulaan jne.

Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikennekin on pysynyt pystyssä ruotsinsuomalaisten ja heidän jälkeläistensä ansiosta.


Mikä vimma ajaa ihmisiä liikkeelle? Miksi nyt mennään Suomesta Kiinaan ja Intiaan? Vapaudentahto, omien rajojensa rikkominen, halu suunnitella uusia maailmoja, eurooppalainen ihmisluonne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti