Facebookin sonkajärveläisten sivustolla päästiin yksimielisyyteen vuoden olleen 1966 jolloin Mr.Seefeld Eero Mäntyranta voitti perinteikkään Sonkajärven Pahkan kisoissa pääpalkintona Mattokutomo Alman parimetrisen maton. Muisto liippasi minua henkilökohtaisesti läheltä, sillä mattokutomo oli parivuotta aikaisemmin rakennettu miltei kiinni kotitaloomme kirkonkylän rahamiesten keploteltua maitamme teollistumisen tarpeisiin, etteivät ihan kaikki ehtineet karata Ruotsiin.
Minusta piti tulla työnjatkaja eläväisen suurperheen talonpoikaistilalle, mutta tulinkin 16 täytettyäni mainittuna keväänä -66 etelään kansakoulupohjalta työhön ja iltaisin kouluun. Nykykielellä kai sanottaisiin etten jäänyt tuleen makaamaan, enkä tarkoita kielellä Otavan tähdistön hallinnoimaa politiikan kieltä.
Kirjoitettuani ylioppilaaksi -72 koin itseni vähintään hämmentyneeksi valtakunnallisen demarilehden otsikoidessa etusivullaan vahtimestarin kirjoittaneen viisi laudaturia. Historian tutkimiseen erikoistunut iltakoulun rehtori ihmetteli minua pyrittävän häpäisemään.
Vasta näinä aikoina olen ymmärtänyt tuolloisella leimaamisella tulleeni varatuksi kantamaan historian taakkaa ja veren painoa 1918 tapahtumista, joskin olen päättäväisesti kieltäytynyt kunniasta.
Sdp:n johto tekisi miehen työn ilmoittamalla piispojen ja valtiojohdon järjestämien hillumisten 100-vuotta sitten kuolleiden haudoilla saavan jäädä Historioitsijat ilman rajoja- yhdistykselle HIR, mitä varten se 2015 perustettiinkin Erkki Tuomiojan johtoon. Samassa rytäkässä perustettiin Paavo Väyryselle oma Kansalaispuolue, sekin Suomen arvoisena tekona, kuten viimeisin ilmaisu kuuluu.
▼
24.2.2019
21.2.2019
Kaikkea ne savolaiset tekevätkin, kirjoittavat ruotsia! Anne Berner EU-komissaariksi?
Ei vapautta ilman vastuuta, ingen frihet utan ansvar
Jokainen on filosofi, sanoisi italiaano. Ihminen on kaikki, puolestaan ranskalaiset Camus tai Sartre nähtyään holocaustin savut: inho on tunne, jota kokee havaitessaan läntisen ihmisen luopuneen arvokkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun kääntymällä lampaaksi.
Yritys määritellä ihanteellinen ihmisluonne tavoitetilaksi tieteen käsitteistöllä ei onnistu sen enempää täällä kuin NL:ssäkään. Henki on päässyt pullosta. Parasta ennen päiväys painaa päälle.
14.2.2019
Ei vapautta ilman vastuuta, ingen frihet utan ansvar
Uutisoidaan komentajan valinnassa sovellettavan kaivattua läpinäkyvyyttä kaikessa ankaruudessaan.
Tyhmempikin voisi havaita ajan tapahtumien kuvastavan modernin läntisen ajattelun voittokulkua pohjoisen pimeimmässä kolkassa.
Jokainen on filosofi, sanoisi italiaano. Ihminen on kaikki, puolestaan ranskalaiset Camus tai Sartre nähtyään holocaustin savut: inho on tunne, jota kokee havaitessaan läntisen ihmisen luopuneen arvokkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun kääntymällä lampaaksi.
Äkkijyrkkäläinen valtiontaiteilija Aki Kaurismäki palauttaa akateemikon prenikan pressalle. Vapaiden ammattien harjoittajat - taiteilijat, toimittajat, kirjailijat, muut apurahariippuvaiset, katkovat kahleitaan. Yhden totuuden järjestelmä ei elä ilman heitä. On luettu 1920-30 luvun Italiaa, meinaan.
Saa nähdä mitä tuulia haistellaan älyn aateliston Tuomiojalla, sutena lampaan vaatteissa.
Yritys määritellä ihanteellinen ihmisluonne tavoitetilaksi tieteen käsitteistöllä ei onnistu sen enempää täällä kuin NL:ssäkään. Henki on päässyt pullosta. Parasta ennen päiväys painaa päälle.
Tyhmempikin voisi havaita ajan tapahtumien kuvastavan modernin läntisen ajattelun voittokulkua pohjoisen pimeimmässä kolkassa.
Jokainen on filosofi, sanoisi italiaano. Ihminen on kaikki, puolestaan ranskalaiset Camus tai Sartre nähtyään holocaustin savut: inho on tunne, jota kokee havaitessaan läntisen ihmisen luopuneen arvokkaimmasta ominaisuudestaan, oikeudesta vapaaseen ajatteluun kääntymällä lampaaksi.
Äkkijyrkkäläinen valtiontaiteilija Aki Kaurismäki palauttaa akateemikon prenikan pressalle. Vapaiden ammattien harjoittajat - taiteilijat, toimittajat, kirjailijat, muut apurahariippuvaiset, katkovat kahleitaan. Yhden totuuden järjestelmä ei elä ilman heitä. On luettu 1920-30 luvun Italiaa, meinaan.
Saa nähdä mitä tuulia haistellaan älyn aateliston Tuomiojalla, sutena lampaan vaatteissa.
Yritys määritellä ihanteellinen ihmisluonne tavoitetilaksi tieteen käsitteistöllä ei onnistu sen enempää täällä kuin NL:ssäkään. Henki on päässyt pullosta. Parasta ennen päiväys painaa päälle.
Yksinkertaisuus on äärimmäinen hienostuneisuus. "Leonardo da Vinci
13.2.2019
Kyyttökarja sotketaan politiikkaan
Kymmenen vuoden takainen sonkajärveläistarina on aiheuttanut näinä päivinä närästystä asiaankuulumattomissa:
15.8.2010
Eipä jokapoika helposti hoksaisi Miina Äkkijyrkän kyyttökarjan tepastelun siirtymisen Jorma Ollilan kotipihaan liittyvän omituiseen kansalliseen kieli- ja kulttuurikysymykseemme.
Äkkijyrkkä, joka kuuluu Jukka Kemppisen kehumiin sonkajärveläispiikoihin - tosin asenteiltaan pikemmin etelän emäntiin - toi vaikutteita rintamailta ja Intiasta haettuaan 80-luvun lopulla Sonkajärven lähipitäjästä ostamansa kyytöt Aittokosken vanhan kansakoulun pihapiiriin. Sotahan siitä syntyi kyläläisten kanssa, jotka luulivat lastensa voivan käydä koulua ihmislasten tavoin, eikä lehmän sonnassa tallustellen.
Lopulta kyläläiset saivat Äkkijyrkän karkotettua, jolloin Helsingin kaupunki pelasti hänet ja karjan Vuosaareen. Kunnes sieltäkin tuli lähtö. Asiaan kuuluu, että Äkkijyrkkä oli jossakin vaiheessa yksi Marimekon pääsunnittelijoista, kuten sekin, että kuvaa Miinasta aikamme suurena savolaistaistelijana täydentäen on hänen lapsuuden koulunsa ristitty uudelleen Miina Äkkijyrkän kouluksi.
Kuten tänään Ollilan 60-vuotishaastattelussa HS:ssa todetaan, kyytöt ovat saaneet uuden kodin Ollilan tilalla.
Eikös isojen poikien totalitarismitkin toimineet siten että jotkut järjestelivät yläkerran nimissä asioita ilman että siellä olevat olisivat juurikaan olleet mukana vaan joutuivat istumaan valmiiksi katettuun pöytään?
15.8.2010
Eipä jokapoika helposti hoksaisi Miina Äkkijyrkän kyyttökarjan tepastelun siirtymisen Jorma Ollilan kotipihaan liittyvän omituiseen kansalliseen kieli- ja kulttuurikysymykseemme.
Äkkijyrkkä, joka kuuluu Jukka Kemppisen kehumiin sonkajärveläispiikoihin - tosin asenteiltaan pikemmin etelän emäntiin - toi vaikutteita rintamailta ja Intiasta haettuaan 80-luvun lopulla Sonkajärven lähipitäjästä ostamansa kyytöt Aittokosken vanhan kansakoulun pihapiiriin. Sotahan siitä syntyi kyläläisten kanssa, jotka luulivat lastensa voivan käydä koulua ihmislasten tavoin, eikä lehmän sonnassa tallustellen.
Lopulta kyläläiset saivat Äkkijyrkän karkotettua, jolloin Helsingin kaupunki pelasti hänet ja karjan Vuosaareen. Kunnes sieltäkin tuli lähtö. Asiaan kuuluu, että Äkkijyrkkä oli jossakin vaiheessa yksi Marimekon pääsunnittelijoista, kuten sekin, että kuvaa Miinasta aikamme suurena savolaistaistelijana täydentäen on hänen lapsuuden koulunsa ristitty uudelleen Miina Äkkijyrkän kouluksi.
Kuten tänään Ollilan 60-vuotishaastattelussa HS:ssa todetaan, kyytöt ovat saaneet uuden kodin Ollilan tilalla.
Vanhan blogikirjoitukseni esiinkaivaminen liittynee Jorma Ollilan ansioluettelon täydentämiseen itäsuomalaisen alkuperäiskarjan suojelijana häntä parhaillaan nostettaessa puheenjohtajaksi UusiSuomi:nkin omistavan Alma Median hallitukseen? En tosin muista kirjoitukseni esiintyneen kertaakaan UusiSuomi.fin palstoilla, mutta onhan 10 vuotta pitkä aika.
Eikös isojen poikien totalitarismitkin toimineet siten että jotkut järjestelivät yläkerran nimissä asioita ilman että siellä olevat olisivat juurikaan olleet mukana vaan joutuivat istumaan valmiiksi katettuun pöytään?
7.2.2019
Sonkajärveläisen blogissa: missä kuljimme kerran?
Kerätessäni aineistoa uuteen kirjaan huomasin presidentti Sauli Niinistön lausahduksen "kasakasta joka uhkaa viedä kaiken" sopivan ajallisesti yhteen kuin nappi otsaan
22.3.2014
Kirjoittelen turistin terveisiä Moskovasta maistellen Pauligin kahvia McDonald'sissa. Täällä on aurinkoinen rauha maassa, mitä nyt tv-kanavat pyörittävät vanhoja sotajuttuja kuten Suomessakin. Joskus suomenruotsalaiset kehuvat suomenkielen sopivuutta jumalanpalvelukseen.
Pääministeri Dimitri Medvedev on sanonut Venäjästä kehittyvän niin vetovoimaisen, että sitä tullaan kaikkialta katsomaan. Ainakin Donetskin alueen venäläiset haluavat Krimin perässä liittyä Venäjään. EU:n vetovoima perustuu omakielisten paikalliskulttuurien vapaaehtoiseen yhteistyöhön, Venäjän pikemmin yksikielisyyteen.
22.3.2014
Kirjoittelen turistin terveisiä Moskovasta maistellen Pauligin kahvia McDonald'sissa. Täällä on aurinkoinen rauha maassa, mitä nyt tv-kanavat pyörittävät vanhoja sotajuttuja kuten Suomessakin. Joskus suomenruotsalaiset kehuvat suomenkielen sopivuutta jumalanpalvelukseen.
Pääministeri Dimitri Medvedev on sanonut Venäjästä kehittyvän niin vetovoimaisen, että sitä tullaan kaikkialta katsomaan. Ainakin Donetskin alueen venäläiset haluavat Krimin perässä liittyä Venäjään. EU:n vetovoima perustuu omakielisten paikalliskulttuurien vapaaehtoiseen yhteistyöhön, Venäjän pikemmin yksikielisyyteen.
Parin päivän tarkastelu Moskovassa ruohonjuuritasolla panee hämmästelemään tahtia. Paikat kiiltävät ja kansa hymyilee, kerjäläisiä vähemmän kuin Helsingissä. Sotsin kisat saattoivat näyttää joidenkin ukrainalaisten silmissä turhan prameilta.
14.9. 2014
Kuopion piispa Jari Jolkkonen otti sunnuntaina Sonkajärvellä pitämänsä veteraanijuhlan puheen johdannoksi presidentti Mauno Koiviston vuonna 1944 sotamiehenä kirjoittamat sanat: ”Tilanne tuntuu nyt raskaammalta kuin koskaan Suomen historiassa. Toivokaa parasta ja rukoilkaa puolestamme.”
-"Mikä on tilanne nyt Suomessa, Euroopassa ja maailmassa? jatkoi Jolkkonen. "Onko sotamies Mauno Koiviston huokaus 70 vuotta sitten saanut uutta ajankohtaisuutta?"
10.11.2014
Presidentti Sauli Niinistö sanoi tänään maanpuolustuskurssin avajaisissa “Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ”kazak berjot što ploha ležit” eli ”kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”.
14.9. 2014
Kuopion piispa Jari Jolkkonen otti sunnuntaina Sonkajärvellä pitämänsä veteraanijuhlan puheen johdannoksi presidentti Mauno Koiviston vuonna 1944 sotamiehenä kirjoittamat sanat: ”Tilanne tuntuu nyt raskaammalta kuin koskaan Suomen historiassa. Toivokaa parasta ja rukoilkaa puolestamme.”
-"Mikä on tilanne nyt Suomessa, Euroopassa ja maailmassa? jatkoi Jolkkonen. "Onko sotamies Mauno Koiviston huokaus 70 vuotta sitten saanut uutta ajankohtaisuutta?"
10.11.2014
Presidentti Sauli Niinistö sanoi tänään maanpuolustuskurssin avajaisissa “Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ”kazak berjot što ploha ležit” eli ”kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”.
6.2.2019
Väriä vaatteisiin
Koska kuulin sosiologi Erik Allardtin kauan sitten varoittelevan radiossa vertailemasta suomalaista ajattelua mihinkään muuhun sen saattaessa johtaa suoranaisiin järjettömyyksiin, niin en vertaile, vaan kerron melko äskettäin törmänneeni 1500-luvun roomalaisen upporikkaan pankkiiri Chigin aikaansaannoksiin vaurastuttuaan suola- ja alumiinikaivoksillaan. (Wikipedia engl.)
Tuohon aikaan Paavilla oli oikeus (tai tapa?) myöntää privilegio kaivostoimintaan, koska se mikä oli maanpinnan alla näkymättömissä oli hänen vallassaan, olihan Jumala aluksi luonut maan.
Erilaisia mineraaleja tarvittiin väriaineisiin mm. kirkonmesten ja kuninkaallisten perheenjäsenten tekstiilien koristelemiseen. Heitä siihen aikaan riitti Euroopassa vaikka huru mykky.
Kaiken pitää kehittyneessä läntisessä ajattelussa nojata ihmisjärkeen ja siihen perustavien tieteiden tuloksiin sekä ihmisaistien havaintoihin.
1.2.2019
Suursukujen Suomesta kansalaisten Suomeen
Motto: "Ne ovat meidän parhaita ystäviä. Ne tuovat meille kirkossa käydessään keltaista paksua piimää ja marjoja ja ohralettuja. Niillä on myös hyvin keltaista paksua voita", Iisalmen kirkkoherra Brofeltin poika Juhani Aho teoksessaan Muistatko? - (1920)
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin, joka on nyttemmin kutsuttu työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon, uutisoitiin maksaneen omasta lompakostaan 100 euroa sähkön kytkemiseksi elokuussa 2015 Kansalaistorille kiireellä kootun "Meillä on unelma" mielenosoituksen kaiuttimiin, jotta presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän lähettämät terveiset voitiin lukea.
Mielenosoituksella vastustettiin kansanedustaja Olli Immosen haaveilua "vahvasta ja urheasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen, jota kutsutaan monikulttuurisuudeksi". (Aikaisemmin Immonen oli toiminut teollisuusvartijana, minä valtion keskushallinnon vahtimestarina.)
Mielenosoituksen sytyttäneessä englanninkielisessä Facebook-postauksessaan Immonen oli lainannut Eugen Schaumanin taisteluhenkeä Bobrikovin venäläistämispolitiikkaa vastaan 1900-luvun alkuvuosilta:
Tämä ruma kupla, jossa vihollisemme elävät, poksahtaa pian miljooniksi pikku palasiksi. Elämämme ovat kietoutuneet todella ankarassa ajassa. Nämä ovat ne päivät, jotka lopullisesti jättävät jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on vahva usko kanssataistelijoihini. Me taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden todellisen suomalaisen kansakunnan puolesta. Voitto tulee olemaan meidän.
Erkki Tuomioja kysyi englanninkielisessä tiedotteessaan ulkoministeri Timo Soinilta mitä hänen puoluetoverinsa toiminnasta ajatellaan ulkomailla? Pekka Vennamo ilmoitti Immosen kasvattaneen Breivik-parran.
Schaumanin ohella Ernst Tandefeldt ja Lennart Hohenthal tiedetään 1900-luvun alun suomalaisen aktivismin murhamiehinä, mutta eikö olisi kohtuullista, että niiden muiston vaalijat istuisivat tuleen omilla housuillaan?