Kulttuurin hegemoniaa

Ovatko poliitikan ammattilaiset joutuneet vähitellen absoluuttisen vallan taikapiiriin alkaen enemmän ja enemmän ymmärtää sen odotuksia?

Jos Tiitisen lista joskus paljastuu, sieltä löytyy niitä samoja kulttuurihenkilöitä jotka kutsuttiin Kekkosen lastenkutsuille Tamminiemeen. Voidaan sanoa vallan päästäneen heidät lähelleen taikapiiriin eikä päästänyt enää irti.

Niin toimii vaikuttajakiihdyttämö. Taiteilijoiden, kirjailijoiden ja muiden henkisen alojen työntekijöiden (toimittajat ja poliitikot!) toimeentulo riippuu apurahoista ja prenikoista. Niitä varten heidän on pakko kuulua ammattijärjestöön saadakseen suosituksia. Tai perustaa oma puolue!, kuten Paavo Väyrynen.

Seppo Tiitisen voisin lukea taikapiiriläisiin kuten myös Juha Sipilän, Petteri Orpon ja Timo Soinin, sen sijaan Tiitisestä ja Anneli Jäätteenmäestä kirjat kirjoittaneen Pekka Ervastin sijoittaisin johonkin vielä luotetuimpien "kriisinhallintatasoon" rajavartioston ex-upseeri Mikko Kärnän vierelle, ehkä melkein Erkki Tuomiojan "historian hallintatasolle".

Timo Soinin esirukoilijoista

Jokunen viikko sitten katselin netistä taustaa lestadiolaisuudelle. Yllätyksekseni rauhansanalaisuus, johon Juha Sipilän sanotaan lukeutuvan, ei olekaan marginaaliporukka lestadiolaisuudessa, vaan suorastaan hallitsevaa Oulun seudulla ja nimenomaan Länsi-Lapissa. Heillä on aatetovereita Ruotsin lisäksi myös Pohjois-Amerikassa.

Kirjanoppinut Lars Levi Laestadius (1800-1866) yhdisteli vanhan testamentin karuja kielikuvia saamelaisten perinteisiin sanontoihin kietoakseen pimeydessä vaeltaneen kansan pauloihinsa. Moni tykkää että kurmotetaan, yhäkin.

Vihaa, tulta ja tulikiviä kansan niskaan syytävä Lestadius tuo heti mieleen Timo Soinin puhetavat uudemman ajan populistina.

Soinia savustettiin eduskunnassa ns. omantunnon kysymyksestä, koska kaiken poliittisen pitäisi olla ihmisjärjellä ja siihen perustuvilla tieteen tuloksilla perusteltavissa.

Kaikki toimii täällä väärin päin. Poliittisen pitäisi olla julkista, sen sijaan yksityiset salaisuudet pitäisi taata omantunnon kysymyksinä.

Emme kysy vanhemmiltammekaan

Onko tullut ajateltua sanojen sisältöjä esim. päätoimittaja (chefredaktör), pääministeri (statsminister), pääjohtaja (generaldirektör), pääomistaja (huvudägare), pääesikunta, päämaja, jne. ?

Sitran seuroissa, joissa nykypolitiikkaa on suunniteltu, on puhuttu elinvoimasta jottei kulttuuri hiljaa hautautuisi elävältä.

Millä elimellä ruotsalaiset mahtavat ajatella?

Läntinen kehitys on kirjallista ajattelua

Sillä aikaa kun vallankäyttö Suomi-mallissa näyttäisi päätoimittajien innosta päätellen tapahtuvan navan alapuolella, erotetaan rehtori Espoossa ja johtaja Oulussa sanankäytön takia. Luottamus meni, yksi päätti.

Inkvisitioksi sanotaan kirkollismaallista vallankäyttöä jossa piispa tai pari päätti rangaistuksista, jotka maallinen valta sitten pani täytäntöön kilpaa ruuvia kiristämällä.

Tallinnassa olen nähnyt museossa inkvisitiopiispoja istumassa tuomioita sanan käytöstä, sekä kidutuslaitteita joiden teho perustui pääasiassa pelotteluun. Kommunismin sanotaan toteuttaneen lopullisia ratkaisuja teollisen tehokkaasti, kuten natsisminkin. Läntisen ajattelun tuotoksia kaikki.

Tolkunihmisiä

Paavo Väyryseltä MEP-paikan perineelle pohjoispohjalaiselle Mirja Vehkaperälle on valittu neljä avustajaa sekä ulko- ja kehityspoliittiseksi neuvonantajaksi yläsavolainen Ossi Martikainen. (Todettakoon että Kirkon ulkomaanpalvelun entinen johtaja Antti, Mikaelin veli Pentikäinen, nykyinen Perinteisten ja uskonnollisten johtajien verkoston toimihenkilö New Yorkissa, toimii pääministeri Sipilän neuvonantajana samanlaisella toimenkuvalla)

Ossi Martikaisen isä Olavi toimi aktiiviaikanaan sekä ministerinä että Kuopion läänin maaherrana.

Jokunen vuosi sitten Ossi kertoi Akavan johtaja Sture Fjäderille Facebookissa kannustaneensa viikonloppuna juoksija Sandra Erikssonia kotikylänsä Lapinlahden kisoissa tämän äidinkielellä. Kuultuaan hyväksyviä kättentaputuksia päänsä yläpuolelta hän on alkanut opiskella teologiaa Joensuun yliopistossa.

Kirjallisuudesta elämän moninaisuuden parhaimpana ilmaisumuotona kiinnostuneen Niklas Herlinin perustama Uusi Suomi osoittaa jälleen tehonsa muistiin palatessa Pentikäisen veljesten äidin syntyneen samaisella Lapinlahdella kuin Martikaiset ja kuuluisa kirjailija Juhani Aho, aik. Brofeldt.

Jouduttuaan eroamaan HS:n päätoimittajan paikalta Mikael Pentikäinen toimi Iisalmen Sanomien kolumnistina. Samaisesta lehdestä on peräisin myös presidentti Niinistöä ilahduttanut ilmaisu tolkunihmisistä.

Oppijat perivät maan tolkunihmisten (ns.seurakuntanuoria jotka kuulevat pääteologin puhuvan heille ruotsia) valmistautuessa koreasti puettuina kohtaamaan maailman jota ei enää ole. 

Ei voi olla yhdessä maassa yhdenlaisia ihmisoikeuksia ja toisessa toisenlaisia, sanoi Olof Palme. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, sanoo Barack Obama.

Managementtia by perkele

Pääministeri Juha Sipilän perjantaina Turussa esittämällä toivelistalla on EU:n vahvistuminen kauppapolitiikassa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jolloin ”unionin ylitse ei voida enää kävellä”.

Siis eräänlainen NL jonka toteutuminen edellyttää median vastaisuudessakin myöntävän Åbolle suunnittelurauhan sivistyksen nimissä.

Somessa on esitetty senioriteettia käytetyn läntisen kirkkokunnan piirissä piiloagendana vaieta juutalaisvainoista, ja onpa saatettu verrata seniorikielen suhdetta juniorikieleen kylmässsä Pohjolassa.

Turun yliopiston mukaan "Senioriteetti (Seniority) on joukkolainoihin liittyvä termi, jolla kuvataan tilannetta, joissa jollain lainoilla voi olla etuoikeus yrityksen varoihin maksukyvyttömyystilanteessa."

Engl. google antaa monia muitakin merkityksiä.

Puhutaan kulttuurin hiljaisesta hautautumisesta elävältä