Mitä tapahtuu todella

Aikoja sitten hain avoinna ollutta Kuopion maaherran virkaa. Soitettuani etukäteen ministeriön yhteyshenkilö Ritva Viljaselle ymmärsin olevani ns. vakavasti otettava henkilö. 

Onneksi virkaan valittiin joku muu. Sittemmin maaherran virat lakkautettiin perustamalla maakuntajohtajien toimia. Hämeeseen valittiin Timo Reina, joka pari syksyä sitten kertoi Facebookissa menneensä H-linnassa laulukursseille. Pian hän esittikin Sibeliuksen Finlandia-hymniä hallinnon uudistuseminaarien aamujen viritykseksi.

----------------

Ei tarvitse pelätä heräävänsä kasakan nauruun - niin kauan kun Tv1:n aamulähetys sisältää ruotsinkieliset uutiset.


Timo Harakka hymyili jokaisen bussipysäkin ja lyhtytolpan julisteessa Espoon keskuksessa viime vaalien alla, osoituksena siitä että teatteritaiteen maisteri voi oppia puhumaan rahasta isänmaan synonyyminä.



Arto Luukkasen juontamassa AlfaTV:ssä haastatellun presidenttiehdokas Petri Hirvimäen johdolla siirryttäisiin johtokuntatason luottamuskommunismiin jossa kaikki puhuisivat kauniisti niistä jotka ajattelevat heidän puolestaan kauneutta ja hyvyyttä. Eikä edes Timo Soini huutaisi Senaatintorilla hätäänsä niin, että kuuluisi taivaaseen asti.

Timo Soini ei ole viime aikoina mainostanut keksimäänsä fillarikommunismia, mutta eipä minullakaan ole ollut fillaria sitten syksyn, jolloin ainoa varastettiin Espoon keskuksessa.

Ne, jotka kansalaispuoluetta ovat Paavo Väyryselle ideoineet, ovat ajatelleet kaikkea hyvää ja kaunista muidenkin puolesta. Eikä sellaisen puolueen tarvitse olla itse aina hallituksessa. Sitä vaan ei ole suomenkielisten vielä helppo oivaltaa.


Valta, joka on yllytyshulluille kuin huumetta, on osoittanut Dianapuiston perussuomalaiset seteliselkärankaisiksi, jotka ovat valmiita menemään toisten mukavuusalueille, joten Paavo Väyrysen puolueella olisi tilaisuus toimia niiden puolesta joilla ei ole halua, voimaa eikä tarvetta pyrkiä julkisuuden valokeilaan. Ja heitä on paljon.


Timo Harakka kuuntelee samaa näkymätöntä yllyttäjää kuin Paavo Väyrynen,  jonka mukaan kaikessa on kysymys omaisuusarvojen kasvattamisesta. Ihmiset ovat heille resurssi. Siksi Harakasta ei tule työväenpuolueen johtajaa, eikä Väyrysen kansalaispuolueesta suurta. 

Yksilö? Kuka tarvitsee yksilöä? Vaimo vain - ja hänkin jos ei ole ostoksilla - mutta puolue, se on hirmumyrskyn purkaus! (Stalinin aikalainen runoilija Vladimir Majakovski vapaasti muisteltuna)

Eukonkannon yhteys Juhani Ahon romaaniin Juha jossa "shemeikka" vie Juhan vaimon Venäjälle, sekä linkitys nykyaikaan jossa "kasakka vie kaiken mikä on löyhästi kiinni". (Esitykseni synnyinkuntani Sonkajärven väelle heidän etsiessä Facebookissa paikallisia 100v- tarinoita)

Kaikki eivät ole enää vedätettävissä, keräsipä kuinka näyttävän tukijalistan tahansa.

Yhä useammat luottavat omien aistiensa välittämiin havaintoihin. Jokainen on oman elämänkokemuksensa perusteella filosofi.