Heikki Rönkkö

Omatunto puhtaaksi

2012-01-27T14:38:00.000+02:00

Miksi niin moni vasemmistoälykkö suosii Haavistoa? Omatunto kolkuttaa, koska sukujuurissa on niitä jotka olivat vallassa silloin kun homoja vainottiin natsi-Saksassa. Tällaisia ratkon pilvien päällä, Norwegian.comin lennolla Roomasta Helsinkiin. Kehuvat tarjoavansa ilmaista nettiyhteyttä uranuuurtajana lentokoneessa.--------------Omatunto höpöttää Hesarissakin jonka ideologiatoimituksen pääksi on kutsuttu sodanaikaisen maalaisliiton johtajan pojanpoika.

Ikuisessa kaupungissa

2012-01-25T07:46:00.000+02:00

Hyvä täällä on tallustella ilman pipoa pitkin Rooman katuja.

Ihmisarvo voittaa

2012-01-23T07:26:00.001+02:00

Poistuu vahva kähmyrikaarti-Claes Andersson, E Rehn, lipponen, väyrynen-vapaus on väkevä voima. Kortit jaetaan uudestaan, kuten Italiassa vanhan konsensuksen romahdettua.

Hullujen hommia

2012-01-16T05:25:00.001+02:00

Suonenjokelaisen facebook-kaverini Tarja Pöyhösen mielestä ”maailma on tullut ihan hulluksi (enkä tarkoita nyt vaaleja, pressanvaalit ovat vielä ihan terveestä päästä tähän verrattuna)! Isät ja äidit murhaavat perheitään ja se on jotenkin ymmärrettävää! Samaan aikaan sähköstä on tullut rajallinen hyödyke, jota saa vaan hyvällä tuurilla pistorasiasta".

Ehkä voisimme porukalla kirjoittaa Jan Rossin -sukunimi viittaa kirjallisiin piireihin?- kanssa avainromaanin rakkaudesta; siitä kuinka raha kompensoi intohimon puutteen jos toisen kieli tuntuu historiallisista syistä olevan rahan peukalon alla?Sellaistahan on tässä rumien hallitsemassa vähemmistöjen paratiisissa kauan kaivattu.

Kauan vielä sen jälkeen kun uusi isäntä on Mäntyniemeen asettunut, pohditaan miten presidenttiehdokkaiksi juuri nämä valikoitiin.Muutkin kuin tunnetut kansalliset demokraatit Ilkka-Christian Björklund ja Claes Andersson ovat hyvinkin saattaneet pitää kielikysymystä keskeisenä, kun ovat olleet pitkässä juoksussa Pekka_Haavistoa valmentamassa suurta tulevaisuutta varten. Tähtäin lienee sittenkin kuuden vuoden päässä, eikä olisi ihme jos hänet sitä ennen kruunattaisiin rauhannobelistiksi Martti Ahtisaaren manttelin perijänä. Siihenhän tarvitaan lähinnä legendaarista pohjoismaista yhteistyötä.

Joka tapauksessa avoimuus ja demokratia näistä asetelmista ja perässähiihtämisestä hyötyvät.

Mukavia ehdokkaita

2012-01-08T10:15:00.002+02:00

Äskeisessä Arto Nybergin haastattelussa Tarja Halonen, listatessaan mielipidevaikuttajia, mainitsi ensimmäisenä papit, vaalikoneita lainkaan mainitsematta.Toisaalta jokainen joka on kerrankin toiminut vaalitoimitsijana, tietää kuinka arvostavasti suomalainen kansanihminen suhtautuu oikeuteensa käyttää demokraattiseksi kokemaansa valtaa.Kun kolmannes äänestäjistä yhä hapuilee ja kyselee ketä äänestää, niin miten arvioida luterilaisen kirkon pappien verkoston (ns. lapsenuskoisten) vaikutusvaltaa kansanihmisiin, kun tarjolla on ehdokas, jonka valinta toisi puolustusvoimille katolisen ylipäällikön, tai toinen joka ehkä saisi homot hyppimään sankarihaudoilla?
---------------
Mukavia kavereita nämä ehdokkaat ovat kaikki. Ei ensimmäistäkään häirikköä.Jokainen on pelastettu ”jättiläisen löyhkäävän hengityksen varjosta”, kuten voisi sanoa Carl Bildt’n mainostaman Krister Wahlbäckin kirjan nimeä soveltaen.Ehkä Erkki Tuomioja jälleen kerran kehaisee auttaneensa nimenomaan Pekka Haavistoa kansainvälisen uran alkuun mennessään viikon päästä tapaamaan Bildt’iä.
----------------
Bottan kulmilla päämajaansa pitävän Perheyrittäjien tj. Matti Vanhasen puolustuspuhe Paavo Lipposelle korostaa miten sodan uhan väistyttyä valta on yhä selvemmin sillä, jonka peukalon alla on raha (ja Suomessa tietysti myös kieli).Perheyrittäjien liiton perustajien esilläpitämä työnimi Suomalaisen omistamisen neuvottelukunta SONK, tuo erehdyttävästi mieleen samanaikaisen sos.dem. opiskelijajärjestön SONK:in.Muistan omilta ministeriövuosiltani kansaliapäällikkö Bror Wahlroosin -ministereitä tulee ja menee, mutta virkamiehet säilyvät!- puolileikillisen tuhahduksen demareista hyödyllisinä idiootteina.

Olematon sotilas

2012-01-05T07:47:00.000+02:00

Tunnistettuaan vuosikymmenien etsiskelyn ja harhailun jälkeen ”sisäisen sipoolaisensa” Paavo Lipponen lähti herrojen kanssa marjaan, vaikka olisi pitänyt kehittää demokratiaa, ihmiskunnan historian kehittyneintä hallintomuotoa.Haveliakaan ei ole tainnut ehtiä lukemaan ajan mennessä Claes Anderssonin ja Stefan Wallinin lähettämien kirjojen parissa, kuten myös Erkki Tuomiojalle on käynyt.

Ehkä Lipposessa ei olekaan mitään vikaa, mutta taustajoukot ilmoittivat hänet olemattomaan sotaan?Muistaakseni hän sanoi kuuluisassa Ostrobotnian ilmoituspuheessaan olevansa lähdössä jatkamaan jonkinlaista sotaa. Ostrobotniakin oli valittu ilmoittauutumispaikaksi, koska siinä on lähellä keskeisiä kulttuurin instituutioita, etenkin Kansallismuseo.

Omasta nuoruusvuosieni Ostrobotniasta olen kirjoittanut 2010 ilmestyneessä kirjassani, että ”Kalervo, tuo uskomaton onnenpekka,ansaitsi elantonsa lähettinä valtion toimistossaOstrobotnian ylimmässä kerroksessa. Sinne kiivetäkseen hän oli tosin joutunut polkemaan hintoja koska ei tiennyt missä pääposti taivaltioneuvoston linna sijaitsivat. Mutta ilmeisesti hänen parastaan oli siellä jossakin vielä ylempänä ajateltu; vieressä näet sijaitsivat eduskunta ja kansallismuseo; vaihtoehtona kun nuorisotyönvälitys olisi voinut osoittaa työtä vain satamassa.”

Nyttemmin myös Matti Vanhasen isännöimä Perheyritysten Liitto pitää konttoriaan Ostrobotnian kanssa samassa korttelissa. (kirjani on jokaisen luettavissa kotisivuni etusivulta klikkaamalla)

http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2012/01/03/mita-vikaa-lipposessa/

Kahden kauden perintö

2012-01-02T09:24:00.002+02:00

Tarja Halonen on tehnyt sen, mitä toisen kauden aluksilehtihaastattelusta oli pääteltävissäkin: pyrkinyt ohjailemaanvaltiolaivaa kuin luksusautoa kieli keskellä suuta, varoen sitämitenkään kolhimasta, jotta nautittavaa jäisi tulevillekin sukupolville.
Auton ikkunasta kansalaisten elämä on maakunnissa saattanut näyttääeriarvoistuneelta, mutta Ahvenanmaalla on aina viivähdetty pitempään jaLucia- neidon kohdalla on ilahtuneena noustu halailemaan.
Maailmassa, jossa jopa Vladimir Putin on kansalaisten tentattavana suorassatv-lähetyksessä peräti neljän tunnin ajan, Halonen on hankkinutkansalaispalautetta professoreilta ja pääjohtajilta konkaritoimittajaTarmo Ropposen johtamissa ns. presidenttifoorumeissa (toki ne on ollutnetissä suorana halukkaiden nähtävissä).

Tarja Halosen osallistuminen Vaclav Havelin hautajaisiin palautti mieleen tuon ihmisoikeustaistelijan kaikissa olosuhteissa esilläpitämiä ajatuksia, mm. poliitikkojen velvollisuuden herättää kansalaisissa piilevä potentiaali osoittamalla sille suuntaa tai antamalla sille yksinkertaisesti toivoa. Sellaiset johtajat millainen kansa, kuulee sanottavan. Yllättävää kyllä joskus myös päinvastainen on totta: sellainen kansa millaiset johtajat. Paljolti riippuu poliitikoista rohkaisevatko he ihmisissä piilevää hyvää vai pahaa. Totalitarismi käyttää hyödykseen ihmisluonteen pimeimpiä puolia, kateutta ja itsekkyyttä.

Nyt puolestaan professori Jyrki Virolainen kysyy blogissaan: ”Nuorten tyttöjen ja naisten käyttämä fyysinen väkivalta seurustelusuhteissa ja muutenkin on lisääntynyt ja raaistunut presidentti Halosen virkakautena selvästi. Todellista sukupuolten tasa-arvoa! Mistä tämä johtuu, naispresidentistäkö? Mutta onko kukaan kuullut Halosen koskaan olleen huolissaan mainitusta asiasta? ”

Perässähiihtäjä

Pohjois-Savon polliisilaetos tietottaa

2011-12-31T08:37:00.000+02:00

Pohjois-Savon polliisi muistuttaa vuuvenvaihteen juhlijoeta paakkujen, papattijen ja rakettiloihin paukuttamisesta sekä viinan kanssa lätreemisestä:
Ilotulitteita suap paakuttoo aenostaan uuvenvuuven yönä kello 18.00-02.00 välisenä aekana, muuton ei sua, vaikka miel tekis.
Keskenkasvusten kaljan, kossun tae muihin alakoholijuommiin juomisseen puututtaan ravakasti!

Perässähiihtäjä-ässä

2011-12-20T12:49:00.001+02:00

Erkki Tuomiojan kieltäytymisen asettumasta ehdolle tasavallan ”himoituimpaan virkaan” tekee ymmärrettäväksi hänen kaksoisroolinsa yhtäältä valtioinstituution virallisen ulkopolitiikan toimeenpanijana että toisaalta vaihtoehtoajattelun henkilöitymänä.
Jos nyt haettaisiinkin Suomen vaikutusvaltaisinta nimeä, Tuomioja olisi vahvoilla, eikä yksin Vapaus valita toisin- verkoston primus motorina, vaikka sinne näyttävät kerääntyneen kaikki virallisen politiikan näennäiskriitikot Thomas Wallgrenista ja Jouko Kajanojasta Silvia Modigiin ja Nils Thorvaldsiin.

http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2011/12/19/onko-suora-kansanvaali-enaa-jarkeva/#comment-3126

Kielen valtaa murtamassa

2011-12-19T09:31:00.000+02:00

Vaclav Havel kirjoittaa Carl Bildtin kirjahyllyssään säilyttämässä kirjassa:

"Valtio, joka ei epäröi valehdella omille ihmisilleen, on haluton olemaan valehtelematta muille valtioille. Kaikesta tästä seuraa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on todellisen rauhan olennainen edellytys ja ainoa todellinen tae siitä. Kansalaisten ja kansakuntien luonnollisten oikeuksien tukahduttaminenei ei turvaa rauha, vaan uhkaa sitä.Kestävä rauha ja aseistariisunta voidaan saavuttaa vain vapaiden miesten toimesta. "

Em. teksti syntyi Googlen kääntäjän suomennettua silmänräpäyksessä ruotsinkielestä! Mihin eduskunta enää tarvitsee kymmeniä täyspäivätoimisia kielenkääntäjiään, koska pieni editointi riittää?

Sosiaalisen median voimaa

2011-12-09T14:38:00.001+02:00

Mitä ja missä tapahtui maaliskuun 20.päivän tietämissä, kun Paavo Väyrynen ilmoitti haluavansa tasavallan presidentiksi, koska oli kuin salamana kirkkaalta taivaalta saanut kannatusta? Etsivä voi löytää vastauksen päiväkirjani otteesta maaliskuulta.
Entä mitä ja missä tapahtui niinä elokuun päivinä kun taivas alkoi jylistä, kalliot halkeilivat ja ääni kutsui Paavo Lipposen Ostrobotnialle isänmaan palvelukseen? Luulen Lipposen säikähtäneen vallan perhanasti leimautumista kansalliseksi sosialistiksi.
Olen käyttänyt Kemppisen blogia täysin tarkoituksellisesti julkistamisvälineenä, sillä huomasin jo kauan sitten "ison veljeni" ajatushautomo Magmassa siitä minua seuraavan ja yrittävän pysyä askeleen edellä.

alli ja anssi

2011-12-05T10:20:00.001+02:00

Sittenkin kaikki virtaa - ainakin päätellen muutaman porukan päätöksestä erota nuorisojärjestöjen yhteistyöelin Allianssista.

Naapurisovun aikaan idässä toimi kuuleman mukaan yleisliittolainen nuorisojärjestöjen yhteistyöelin Komsomol jonka johtohahmot saattoivat olla vanhempia kuin Erkki Tuomioja tai Astrid Thors jotka alustivat Allianssin syyskokouksessa.
Kansainvälisyyskasvatus on kuulunut molempien päätehtäviin; ettei edustajia kv-areenoille valita ohi oikein ajattelevan eliitin, muiden kanssa flirttaillen.

Il Capon linjalla

2011-12-03T08:30:00.001+02:00

”On haettava omat linjat vaikka muilta ryöstämällä”, sanoi mies Rutakolla kun konsultin sanoja lainaten pyysi valtakirjaa Euroopan pelastamiseen.

Perussuomalaisten kannatuksen pudotus jatkuu kampanjan paljastaessa ettei Suomen Soini ole kansan valistaja eikä demokraatti, vaan linjana on "valta minulle, hoidan sitä kansallisen Sijoittajan kanssa".

Harmaata Pietarissa, mutta hyviä ilmaisia wi-fi yhteyksiä kahviloista kännykällä.

2011-11-27T07:18:00.001+02:00

Kazanin katedraali

Talvipalatsi

Iisakin kirkko

Olen saanut syntyä demokratian päivänä 8.12.!

2011-11-23T12:00:00.001+02:00

Viisi vapaaehtoistoimijaa saa ensimmäisen kerran myönnetyt oikeusministeriön demokratiapalkinnot. Palkinnon tarkoitus on tehdä tunnetuksi suomalaista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa.Palkinnon saavat Eläkeliiton Ylistaron yhdistys, Käpy - Lapsikuolemaperheet ry, Luetaan yhdessä -verkosto, Otto-Ville Mikkelä ja Regina Wittsberg.Palkitut jakavat 10 000 euron summan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovuttaa palkinnot 8. joulukuuta. Palkintojen saajat esitellään ensi viikolla YLE TV1:n Ykkösen aamu-tv:ssä.

Kevät tulossa Arabiaan

2011-11-16T08:45:00.001+02:00

Enää ei tyydytä edes kokoomuksessa odottelemaan hallituksen liikkeitä.Ministeri lupaa pikavippeihin rajoituksia jo keväällä.
Yhtä hyvin kuin Sijoittaja huumaantuu "peliälystään", jää moni nuori kiikkiin Ärrän peleissä. Sillä erolla ettei pysty siirtämään tappioitaan muiden maksettaviksi.

Vihapuhetta

2011-11-14T13:06:00.001+02:00

Ennen poliitikoksi kelpasi kunhan huomasi olevansa vähän keskimääräistä äänestäjä fiksumpi, mutta sos.media on saanut kansalaiset kaduille USA:ssa ja Välimeren maissa.

Siksi perinteinen eliitti näyttää nyt Kreikkaa vihaavan.Isä Mitro huudahtelee Hesarissa asiaa vielä selvemmin sanoin, melkein natsisävyin.

Brändityön sankari, kansainvälinen palkkionmetsästäjä Mara vaikenee muistellessaan kauhulla aikoja, jolloin kerjäsi vähäväkisten tukea soppatykiltä toiselle kierrellen.

Nordea vasta 5. suurin pankki Euroopassa

2011-11-11T08:58:00.001+02:00

Huippuyksikkö Hallituskin voisi uskaltautua sanomaan Sijoittajan nimen ääneen.

Pätevyysvaatimuksia

2011-11-09T10:08:00.005+02:00

Ministerinä menestymisen tärkeä edellytys täyttyy, jos on seurakuntanuorena oppinut olemaan turhaan lausumatta Sijoittajan nimeä ääneen.

Sauli Niinistön etumatka presidenttigallupeissa tulee supistumaan, kunhan Sijoittajan hänelle sparraajaksi ajattelema Timo Soini pääsee oikein vauhtiin Ameriikkaan suuntautuneelta terminhakumatkaltaan.

Jännää tulossa

2011-11-08T11:47:00.003+02:00

Luin eilen HS:stä isoa remmiä taas viriteltävän valtiosihteeri Mikan ja hiuskonsulentti Matin takana keskustan pj-valintaa varten. Jännää.
Nyt sitten vaan odotellaan minkälaisia munia kukot saavat ajatushautomoissa pyöräytettyä tähän hätään.

Sunnuntaina aamutv

2011-11-06T10:06:00.003+02:00

Jos joudumme eroon eurosta, niin suosittelen liittymistä Italiaan. Saataisiin tv:n ykköskanavalla sunnuntaisin seitsemästä lähtien naurua ja elämäniloa suorassa perheohjelmassa. Parhaillaan naureskellaan paikallisten "7-päivää" lehtien ihmissuhdejutuille. (meidän TV1 alkaa kohta pohtia kuoleman läsnäoloa, taas kerran)

Hevosenhäntä keikkuen

2011-11-03T08:16:00.001+02:00

Onko Lipponen sopivin jatkamaan suomalaisten naisten puolihuntukulttuuria?

Kuljetaan rääsyissä tukan roikkuessa kuin hevosenhäntä, mutta jos italiaano tulee vastaan, niin käydään suoraan kiinni.
Jumala on siinä. Keskiaikaista tunne-elämää.

Iisalmessa ihmeen hyvää

2011-10-31T16:37:00.001+02:00

Kokkolassa syntynyt pitkänlinjan konkaripoliitikko Eero Heinäluoma on ihastunut Iisalmeen heti ensikäynnillä.

"Todellista johtajuutta"

2011-10-24T12:43:00.001+03:00

Ettei vaan joku keksisi tuoda kolmea vaaleatukkaista, saksalaista koulua käyvää Tölö Unga Jugend- nuorta vaalivetureiksi.

Kiittämättömyys on maailman palkka

2011-10-22T02:17:00.000+03:00

Nyt on vitsit vähissä. Norsu on porstuassa. Kirkkonummen eliitti on aina hakenut Savosta piikoja oppiakseen rakastamaan suomen kieltä. Nyt noiden piikojen jälkeläiset hankkivat Obaman maan älypuhelimia joita käyttävät piikoinanaan oppiakseen kaiken maailman kieliä. Saijonmaa, Tuomioja, Kemppinen! Mitä tapahtuu "lär dig svenska" kirjoille ja opettajille?

Lienee kysymys ihmisarvosta, tässäkin.

2011-10-20T14:55:00.001+03:00

Tulin Tallinnaan päiväksi treenaamaan venäjää torimummojen kanssa, mutta he vaihtavatkin puheen heti viroksi. Sama juttu Suomessa ruotsinkielisten kanssa.

Kilteille kukko munii

2011-10-14T13:26:00.003+03:00

ad anonym:
Hatut ja myssyt eivät ole puolueita sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan paremminkin intressiryhmiä, joiden tehtävänä on valtiopäivillä koordinoida äänestyskäyttäytymistä, jotta saataisiin varmistettua enemmistö tietyissä tärkeissä äänestyksissä.

Tämä lähestymistapa tuntuisi selittävän miksi perinteikkään työväenpuolueen ääninä julkisuudessa eivät toimi niinkään pitkänlinjan puolueveteraanit, vaan mediakasvoiset Isä Mitro, piispa Ilkka ja Veli Mikael, joka johdettuaan parin vuoden ajan presidenttiehdokashakua kissojen ja koirien kanssa, vetäisi hatustaan ärisevän karhun nimeltä Mooses. Kukko oli sen sinne käynyt munimassa.

Purje ja kompassi

2011-10-11T09:57:00.002+03:00

Internationalisti-Paavo aloittaa kampanjansa parin päivän solidaarisuuskäynnillä Ahvenanmaalle. Hän puhuu ke 12.10. klo 19 Maarianhaminan pääkirjastossa ruotsin kielestä, kulttuurista ja yhteisistä haasteista. Luvassa myös runonlausuntaa.

Älypuhelin mukaan metsään niin kotiin tullessa mies puhuu venäjää!

2011-10-07T10:25:00.000+03:00

Paula Lehtomäki on Facebookissa huomannut Vladimir Putinin täyttävän tänään 59-vuotta.Koska joka toinen Suomessa poistaa varmistimen nallipyssystään kuullessaan sanan Putin, vilkaisin miten sikäläinen lehti noteeraa synttärit. Ei yhtä sanaa ainakaan etusivulla, sen sijaan Hannele Pokka on Kazanissa allekirjoittanut sopimuksen Tatarstanin tiedekeskuksen perustamisesta Lahteen. Suosittelen kieltenopintoja nykyvälineillä. Joskus Google arvostetaan innovatiivisemmaksi kuin Apple. kehitys on aivan hurjaa, kiirettä pitää jos aikoo pysyä edes paikoillaan.

2011-10-04T07:50:00.000+03:00

Ihmisarvo on jotakin joka kuuluu jokaiselle - sillekin joka minua kiusaa ja vainoaa. Yksilöiden tasa-arvo on demokratian perusta. Demokratia on ihmiskunnan kehittynein hallintomuoto.

Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa.

Kuva: Touko Yrttimaa / Yle

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Pätkätyöfirmassa tapahtuu

2011-10-02T08:31:00.001+03:00

Ihmisarvo-päivän tarkoitus, 'missio', on herättää meissä kaikissa ymmärrys ihmisarvosta ja itsekunnioituksesta, korvaamattomasta arvokkaan elämän perustasta.
Turvatarkastuksen vuoksi yleisöä pyydetään saapumaan paikalle vähintään tuntia ennen tilaisuuden alkua, kunhan ovat lunastaneet pääsylipun 35/55€.

Facebookissa puhuttua

2011-10-01T10:11:00.002+03:00

Suomen vasemmistoa yhä hallitsevat ss-miehet, eli ns. sotasosialistit, ovat aina halunneet näyttää italialaisilta, muutkin kuin Välimeren maisemissa viihtyvät Lasse Lehtinen (ja Björn Wahlroos).

Sotasosialistien tulkintojen pysyvyyttä takaamaan on viime vuosina perustettu parikin asiaan erikoistunutta tilauskustantamoa: Helsinki-kirjat ja Teos. Edelliseltä on tulossa Jussi Lähteen puheenvuoro aiheesta Lasse Lehtinen, aidankaataja.

Pelastus on ovella

2011-09-27T09:37:00.000+03:00

Euroopan kansalaisia kiinnostaa miten selviytyä ainutkertaisessa elämässä -kuinka pelastumme, jos sitä sanaa haluaa käyttää. Meillä presidenttiehdokkaat valmistetaan pelastamaan pankkiveijareiden sijoitukset.

Keskustelu Stubb'lla jatkuu

2011-09-23T16:54:00.004+03:00

Carl Bildt'n ajatuksen vapaasta hengestä voinee tulkita myös siten, että "viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myöntävän vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään", siis kuten mm. Obama ja aiemmin Palme ja Camus ovat esittäneet. Ihminen voi ikäänkuin äänestää jaloillaan.

Toista näkökantaa edustavat meillä hyvin vaikutusvaltaiset tahot mm. hallitusneuvotteluissa turvatessaan joskus menneessä ajassa, täysin erilaisissa olosuhteissa syntyneitä suljetun järjestelmän piirteitä vetäytymällä "väärän" vaalituloksen suojaan.

Keskustelua Stubb'lla

2011-09-22T05:24:00.000+03:00

Jos vertaa kahta eurooppalaisuuden ääripäiksi sanottua kulttuuria, suomalaisuutta ja italialaisuutta, niin suurin ero piilee suhtautumisessa yksilöllisyyteen.

Etenkään suomenkieliset eivät osaa arvostaa enempää itseään kuin toista ensisijaisesti yksilönä, vaan aina jonkin ryhmän tai alueen edustajana. Eikä sitä osata vaatiakaan, koska yhä pelätään että joku tuolla pilven reunalla kuulee ajatukseni eikä siitä hyvää seuraa.

Tarja Halonen joku päivä sitten kehaisi taas kerran suomalaisuutta harmaaksi vaatimattomudeksi johon muut voivat luottaa.

Mutta koska harmaakin haluaa näyttää olevansa olemassa niin hän huutaa toiselle, että älä puhu hyttysistä kun norsu on astunut takaovesta sisälle! Ja tätä tulee herra paratkoon riittämään.

Yllytytyshulluja keskuudessamme

2011-09-20T11:15:00.000+03:00

Taivaan lahja tämmöinen sovinnon tekijä Pekka Hallberg. Ohjailisi Haloskan hengessä valtiolaivaa kuin luksusautoa varoen sitä mitenkään kolhimatta että säilyisi nauutittavaa jälkipolvillekin.

Vai olisiko hänestä todellisen rakkausaatteen ehdokkaaksi, nostamaan jokaisen yksilön ainutkertaisen ihmisarvon poikkeusoloissa Ståhlbergin säätämiä lakeja tärkeämmäksi, halailemaan mummoja toreilla vakuuttaen jokaisen kelpaavan sellaisenaan Herran huoneeseen ilman pakkokieltäkin?

"Taivaan lahja" voi tarkoittaa myös "intelligentsian" tuntemusta tohtori Halla-ahoa kohtaan, joka ottanee nimiinsä mallia Suomeen Iranista, jos hänelle Korkea auktoriteetti ihmisjärjen yläpuolelta ovelasti vihaisi, että Teheranissa on torilla hirtetty parisenkymmentä.

Tällähän näkyy yllytyshulluutta olevan aina liikkeellä, vaikka Lipposta puoluejohdon tasolla tukemassa.

Sivumennen sanoen Halonen pani huivin päähänsä mennessään ulkoministerinä tapaamaan kollegaansa Teheranissa, "maassa maan tavalla", eikä liene syytä epäillä että Hallberg alkaisi mitenkään vikuroida.

Käärmettä päähän

2011-09-17T06:23:00.000+03:00

Ei kannattane ihan heti unohtaa Tarja Halosen vaatimusta rasismin ja vihapuheen kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Hän pitää sitä tämän syksyn kuluessa hallituksen keskeisimpänä tehttävänä talouskriisin hoidon ohella.

Antiikin Kreikan draaman ainekset tähän oli aika hyvin koottu. Kärsivän näköinen puoluejohtaja palaamassa rakkaaseen kotiin pahojen ja ilkeitten maasta kuulee junassa käärmeen sillä aikaa livahtaneen paratiisiin ja vaatii välitöntä puhdistautumista.

Tässä oli tosiaan rakennettu Timo Soinille draamallinen sauma näyttää särmää matkalla luvattuun maahan. Siis kuten Mari Kiviniemi siunatessaan puoluetoveri Markku Kauppisen potkut ja kyynelehtivä Jyrki Katainen hyväksyessään Ilkka Kanervan kohtelun, samoin Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö naisministereitä itkettäessään.

Koska ulkoministerin vaihtaminen on maan rajojen ulkopuolella mahdollisesti syntyvän kielteisen huomion vuoksi aina vakavampi tapahtuma kuin rivipoliitikkojen höykyttäminen, Kanervan runttaus varmistettiin hankkimalla tapahtuneen ylle arkkipiispa Jukka Paarman hiljainen kädenpano .

Pässejä vedätetään

2011-09-15T07:39:00.000+03:00

Huippukoulutettu Jussi Halla-aho, slaavilaisten kielten tohtori, nimikaimana melkein kuin kirjailija Juhani Aho, joka myös asui samalla Armfeltintiellä Etelä-Helsingissä. Ja puhuukin kuin eliitti: panssarit kadulle!

Aito-eiralaisten kannalta loistotyyppi : asettuu rasistiksi toisten puolesta, ettei huomattaisi 'aitojen' pelkäävän maahanmuuttajien lasten pilaavan heidän valkoihoisten koulunsa.
Kun slaavilaisten kielten tohtori vähän töräyttää, niin kuullostaa Moskovan tykkien jylinältä!

Urheilu yhdistää sen minkä valtiouskonto on hajottanut.

2011-09-13T07:47:00.002+03:00

Valtiouskonnon, tuon kansojen hirmuisen alistajan ote kirpoaa Karalahden takoessa Venäjällä maaleja.Puolustusministeri nauraa joutuessaan potkimaan sotilaita pellolle.

Kiven pyörittäjät

2011-09-10T08:04:00.002+03:00

Ei siinä että joku pyörittää kiveä yhä uudelleen ylämäkeen ole mitään uutta, vaan siinä että niin monet eivät enää pyöritä.

Säikähdys, pelko ja toivo

2011-09-08T08:43:00.002+03:00

Koska kansanihmisen sydän ei ole samaa betonia kuin investointipankkiirin ja polittisten johtajien tai seurakuntaneuvosten, niin jotakin näinä päivinä liikahtaa monissa kodeissa kunhan ensi säikähdyksestä selvitään.

Jos Venäjällä tuhoutunut kone olisikin vienyt Kazanin pelaajia, mukana olisi todennäköisesti mennyt neljä suomalaista, joita KHL:ssa pelaa kaikkiaan noin 30.

Syntyy uutta tietoisuutta ja todellisuutta vaikka monet tohtorit kulkevat yhä toinen jalka menneen sodan juoksuhaudassa.

Hovineiti haussa

2011-09-07T08:07:00.001+03:00

Nyt pitäisi pohtia mistä saadaan uudelle presidentille hovineiti huolehtimaan pyhiinvaellusmatkoista vähemmistön luokse myrskyävän veden taakse vakuuttaakseen, että "mikäli minusta riippuu niin saatte vaikka oman rahan mutta kun tuolla mantereella on semmoisia". Tällaisella henkilökohtaisella vastuunotolla pääsee EU-Suomessa valtiomiesarjaan ja voi saada mukaansa kirkkaimman kruunun valtiollisissa hautajaisissa.

Martti Ahtisaarella oli tohtori Laura Kolbe, Tarja Halosen luottotohtori Pekka Hallberg on emäntänsä myötä eläköitymässä.

Pysähtynyt jatkuvuus

2011-09-04T09:10:00.003+03:00

Vähintään pitää kysyä miksi nimenomaan Suomi, yksi EU:n lilliputtimaista näyttää vakuusjärjestelyjä vaatiessaan keksineen viisasten kiven?

Omalta osaltani olen tyytyväinen jouduttuani ns.taviksena tekemään elääkseni yhtä jos toistakin joten en voi Erkki Tuomiojan tavoin väittää edustavani jatkuvuutta ja kestävää kehitystä.

Moskovan kuvia

2011-08-28T21:42:00.000+03:00

Kuka kissan hännän nostaa

2011-08-28T19:12:00.002+03:00

Iisalmessa otetaan vastaan kansalaisten ehdotuksia Iisalmi-mainetekopalkinnon ansaitsevista kaupunkilaisista.

Perinteisesti pääkaupungin eliitti on myöntänyt toisilleen "meidän matti" pystejä.

Hengenheimolaisia

2011-08-28T14:03:00.003+03:00

Hetken miesten kymppiä Daegussa johtaneelle eritrealaiselle järjestettiin selostajan mukaan 2500 vieraan häät, jotka näytettiin Eritrean televisiossa suorana.

Samoin tehtiin Paavo ja Päivi Lipposen häille Vanhassa kirkossa, piispa Eero Huovisen vihkimänä. Vai olivatko ne Ilkka Kanervan syntymäpäivät?

Moskova on lähempänä

2011-08-22T05:34:00.004+03:00

Mockba 22.8.2011

Ollessani työssä Roomassa muuan sikäläinen ihmetteli miksi suomalaiset eivät muuta muualle koska vaihtoehtoa löytyy.

Olen nyt pitkällä viikonloppumatkalla Moskovassa huomannut että tässä on yksi mahdollisuus lisää, kuten niin monet Venäjän jääkiekkoliigassa pelaavat suomalaiset ovat osoittaneet.

Keskikaupungin yleinen siisteys alkaa vetää vertoja Helsingille.

Täällä Nokian kännykkä on yhä kova sana, joskin trendinuorison parissa muutoksen selvästi huomaa. Ja tekniikka pelaa, kirjoitan hotellin ilmaisella wi-fi yhteydellä.

Kolmesti kumartaen

2011-08-16T11:40:00.005+03:00

Sillä aikaa kun ns. intellektuellit vilvoittelevat koipiaan menneitten sotien juoksuhaudoissa, ovat ns. ajatushautomot saaneet yliälyllisen valmistelutehtävän papiston ja lapsenuskoisten poliitikkojen tuella.

Heitä tietysti kiinnostaa pitää Hesarin tapa käyttää suomenkieltä niillä raiteillaan jolle se Juhani Ahon aikana vähemmistön suuntaan kolmesti kumartaen asettui. (huom. kokosivun kuvat Paavo Lipposesta)

Koska meillä järki siirtyy polvelta toiselle takkia kääntämättä, pätevöityi Somerolla täyspäivätyön tehnyt pastori Osmo Turkki vuosien ajan yläsavolaisen seurakunnan osapäiväpastorina paikallisen kansan luonteeseen ja Teppo Turkki onkin nyt Sitran johtajan oikeana kätenä karsimassa turhia luulloja uusilta kansanedustajilta.

Savon sana sivaltaa, mutta vapiseeko Vaasan veri?

2011-08-14T09:53:00.003+03:00

Hesarin lippostoimittaja Vappu Kaarenoja oli parisen vuotta sitten kesätyössä Iisalmen "mullikassa". Muistan nimeltä opiskeluajoiltani 70-luvulta vasemmistolaisten joukoista Satu Kaarenojan.
Claes Andersson on puolestaan joskus kehaissut miten hyvin Paavo Lipponen hänen neuvojaan kuuntelee.
Aika moni juttu pyörii nyt Iisalmen ympärillä, melkein kuin Kokkolan, mutta ei sentään Åbon!

Noidat sotii

2011-08-11T06:49:00.006+03:00

Jos professori Jyrki Virolainen tietäisi miten vähäisellä järjellä tämän maan asioita hoidetaan, niin ei ihmettelisi kuinka köpelösti sdp:n jäsenäänestyksessä uhkaa Paavo Lipposelle käydä.
Lipponen edustaa Suomen ns. kansallisen sosialismin aikakautta, mutta tulevaisuus kuuluu niille, jotka kannattavat kansainvälisempiä Barack Obaman ajatuksia jokaisen yksilön ihmisarvon ainutkertaisuudesta, kuten myös Olof Palme puhui universaaleista ihmisarvoista: ei voi olla yhdessä maassa yhdenlaisia ihmisoikeuksia ja toisessa toisenlaisia.
Tämän muutoksen pelossa käydään mediassa ja Arkadianmäellä vähän väliä noitasotaa jotakin kansanedustajaa vastaan, jotta muillakin länget tutisisivat ja kauhu valtaisi pään ennenkuin edes mieleen juolahtaa puuttua ns. kansalliskielten asemaan, vaikka juuri siihen heillä on valta ja velvollisuuskin.

Ihmisarvo ennen kaikkea

2011-08-05T14:47:00.002+03:00

Vihdoin ja viimein Kemppinen pääsi asiaan. Kansa janoaa oman nahkan paljastamista; Minä ja Tuomiojan Erkki kansallisina sosialisteina pitämässä ryhmäominaisuutta (pohjoismainen hyvinvointivaltio) yksilön ihmisarvoa (Camus) tärkeämpänä.

Jollakin alitajunnan tasolla muistan erään kanssamaalaisen ihmettelyn miten olin joutunut nuorena maalaispoikana Helsingissä demareiden porukoihin 70-l:n alussa, sillä hänen mielestään suomalaisissa demareissa oli outo "kansallinen" juonne.Nyttemmin itsekin sympatiseeraan kansainvälisempiä Barack Obaman ajatuksia jokaisen yksilön ihmisarvon ainutkertaisuudesta, kuten myös Olof Palme puhui universaaleista ihmisarvoista: ei voi olla yhdessä maassa yhdenlaisia ihmisoikeuksia ja toisessa toisenlaisia.

Lisää ihmeen hyvää Iisalmesta

2011-08-02T18:17:00.003+03:00

Eikö kukaan todellakaan ole ehdottanut Lauri Tarastia presidentiksi?Iisalmeen tuo monitoimihiihtäjä on viety pätevöitymään Juhani Ahon kiven äärelle, pöytäkirjanlaatijana kunnostautuneen Jyrki Kataisen vapaatulkintaisessa hengessä: Hänen äitinsä isoisä Clas Vilhelm Sahlstén ilmeisestikin henkikirjoitti Juhani Ahon tämän syntyessä Lapinlahdella vuonna 1861
Vihreiden tarkoitus oli puolestaan julkistaa Pekka Haaviston ehdokkuus Iisalmessa, mutta pamaus jäi suutariksi; Timo Soini sentään kulkee rinta rottingilla yläsavolaisten aitovennamolaistensa parissa.

Keskelle kylää

2011-07-29T16:03:00.005+03:00

Yksi jos toinen ihmettelee miksi Kappeli nousee Kampin aukion ahtaaseen kulmaan?
Yksi looginen selitys löytyy takana olevan talon ikkunasta: sieltä Steffi-setä voi hymyssäsuin seurata Porvoon hallinta-alueeseen luettavien suomenkielisten maallista vaellusta; olivatpa he joko mielenterveystoimistoon menossa tai sieltä tulossa, mutta usein kulttuurin raskas ristintaakka harteillaan.

Miehet ovat terästä

2011-07-27T09:16:00.003+03:00

Suomen tunnetuimmat poliittiset murhat ovat Bobrikoffin ja Ritavuoren Keskustapuolueen nuoria koottiin viime puoluekokouksen alla Pohjois-Savosta bussiretkelle tutustumaan pääkaupungin nähtävyyksiin, eduskuntaan, presidentin linnaan ja Bobrikoffin ampuneen Eugen Schaumanin muistolaattaan valtioneuvoston linnassa. Tuskinpa he itse keksivät muistolaatalle mennä, vaan vierailu kuvaa hallinnon asenteita.Pääministeri Kiviniemen valtiosihteeri Mika Rossi vietiin puolestaan Berliiniin Hitler-näyttelyn avajaisiin, heti ovien avauduttua.

Maassa maan tavalla

2011-07-26T08:28:00.000+03:00

Miksi tätä kristityn yksilön Breivik-ristiretkeä islamia vastaan ei aloitettu Espanjassa? Koska välimeren maissa kristityt ovat aina läpi pitkän historiansa tottuneet kilpailemaan sieluista islamilaisten kanssa.Ja menestymään periaatteella "viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään" (Camus).
Täällä pohjoismaissa ollaan vasta joutumassa näiden kysymysten eteen.

Lammaspaimen populistina

2011-07-24T09:09:00.005+03:00

Kirjanoppineen Timo Soinin retoriikka ‘populisteista’ kuulostaa oikeastaan vanhanaikaiselta, sillä nykyisin voitaisiin puhua kursailematta ‘lampaista’ tarkoitettaessa lapsenuskoisia peruskansalaisia, joita on helppo yrittää Porvoon hiippakunnallisilla opeilla jymäyttää maakuntien vaaliuurnilla.
Poliittisesta kehityksestään kertovassa “Maisterisjätkässä” (2008) Soini avoimesti muistelee miltei hysteeristä kekkosinhoa minkä vallassa hänet vennamolaisuuteen Helsingissä kasvatettiin 70/80-lukujen vaihteessa. Saman kekkosinhon marinoimana on myös Mikael Jungner kirjoittanut varttuneensa Vaasassa, Peter Wiles’n populismin määritelmä on kolahtanut Soiniin:"Hyve asuu yksinkertaisissa, tavallisissa ihmisissä, joita kansasta on valtaosa, ja heidän kollektiivisissa traditiossaan."
Soini näyttäytyy eräänlaisena pitkänmatkan juoksijana kohti luvattua maata mm. Erkki Tuomiojan arviossa: "Sitä että Vennamon esiintyminen ja politiikantekotapa oli viimeiseen saakka laskelmoitua, vaikka ei puoluejohtajan päreiden palaessa aina harkitusti toteutettua, ei Soini kiistä vaan pitää sitä nimenomaan itselleen esikuvallisena." (arvio löytyy tästä).Mutta siinä missä Erkki ja Mikael molemmat kokivat yhden varhaisvuosiensa voimakkaimmista elämyksistä saadessaan henkilökohtaisesti istua kerran Urho-sedän polvella, Timo pyrki hyvällä menestyksellä suoraan Veikko-sedän polvelle.
-Valehtelee!, karjaisi porvoolainen demariedustaja Klaus Hellberg kun Anneli Jäätteenmäki väitti, ettei ollut pyytänyt Irak-papereita ja ne olivat tulleet hänelle yllätyksenä. Niin sinetöitiin Jäätteenmäen kohtalo 2003 anno domini: peukalot käännettiin Colosseumilla alas.
Joku hölmömpi voisi luulla, että iloisten ruotsinkielisten seurakunnat muodostavat Porvoon hallinta-alueen, eikä se suinkaan sisältäisi suomenkielisten surumielistä Suomea.Modernin ajattelun tärkeä kehittäjä Jean-Paul Sartre piti inhon käsitettä varsin keskeisenä: se on tunne jonka ihminen kokee silloin, kun huomaa toisen lammas-sudeksi: yhtäältä pään silitystä kaipaavaksi lapseksi, toisaalta rumien käskyjen automaattiseksi toimeenpanijaksi.Moderneimpien termien omaksuminen kuvastaisi yleiseurooppalaisen ajattelun kehitystä holokaustin jälkeen ‘ison veljen’ petettyä juutalaiset.

Huomisen kriisit kytevät neuvostoperinnön varjossa

2011-07-18T07:45:00.005+03:00

Helsingin Sanomat ei tarkoita Suomea eikä 60/70-luvulta lähtien hallinnutta poliitikkopolvea kirjoittaessaan että Entisen Neuvostoliiton alueella on kuusi valtiota, joissa terveeseen yhteiskuntaan kuuluva vallan kierto on kerta kaikkiaan pysähtynyt. Sama johtaja tai saumattomasti yhtenäinen johtajalinja on hallinnut niitä jo 17–19 vuotta.

"Matemaatikko Nassim Taleb esitteli teorian Mustista joutsenista vuonna 2007 julkaistussa kirjassaan. Mustaksi joutseneksi hän määrittelee tapahtuman, joka on havaitsijalleen yllättävä ja harvinainen, mutta vaikutukseltaan erittäin suuri. Jälkeenpäin tarkasteltuna tapahtuneelle on kuitenkin helppo löytää looginen selitys - kaikki tieto ennustamiseen oli jo olemassa, mutta sitä ei osattu oikealla tavalla käyttää." (Vesa Ruusila, Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, Metsästäjä- lehdessä)

Rutakolta vallan kammareihin

2011-07-15T05:58:00.013+03:00

Kaikki valta on kielessä, minkä sonkajärveläisiä kotiapulaisiaan usein kehuskellut kirkkonummelainen professori Jukka Kemppinen tietää, kuten myös HS:n päätoimittaja Mikael Pentikäisen voisi ymmärtää kolumnissaan vihjailevan. Veikko Vennamon perintöä vaalivilla sonkajärveläisillä kavereillaan estottomasti leuhkinut Timo Soini saattaakin nostaa Rutakon kylän Lepikon torpan veroiseksi suurten sutkautusten syntysijaksi!

Älyn 'eliittien' asioita

2011-07-13T06:20:00.001+03:00

Ennen kylillä seurattiin pappien ryyppäämisiä, mutta molemmathan ovat vallankäyttäjiä:

Teuvo Hakkarainen: Ei kaduta! | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Näissä on toki se ero, että silloin häpeäpaalu seisoi kirkon-, nykyisin Arkadianmäellä, koska kansanedustajia pitää pelotella etteivät puuttuisi älyn 'eliittien' asioihin.

Il Capo

2011-07-12T06:18:00.002+03:00

Timo Soinista saataisiin erikoisen hyvä henkinen johtaja. Todellinen lammaspaimen, joka keräsi katraan ympärilleen ja alkoi jakaa lausuntoja tulevana ministerijohtajana kuin Il Capo konsanaan. Kirjoitteli Wall Street Journaliin englanniksi Portugalin asioista Euroopan omistajana, mutta kohtelee omiaan kuin lampaita.

Aurinkoa säkissä

2011-07-08T06:15:00.004+03:00

Suurina talouskriisin aikoina änkyräiset usein onnistuvat bisneksissään. Sen minkä taistolaiset menettivät Koiton talossa rkp:lle (Nils Thorvalds’in tarvitsi vain vaihtaa firman nimikylttiä skp-rkp työhuoneensa ovessa) he aikovat ottaa korkojen kanssa yhdessä takaisin Kreikan saaristossa, jos valtio joutuu siellä myymään kansallisomaisuuttaan.Ylioppilas Paavo Arhinmäki toimii peruskoulun opettajan papereilla Ateenan ex-suurlähettiläänä huseeranneen kanssa konsulttina. Upporikkaat Wahlroos ja Siimes sponsoroivat.
Rkp-läiset eivät järin tykkää rinnastuksista kommunisteihin, vaikka yhtäläisyydet ovat kiistattomia: usko oman aatteen ehdottomaan ylemmyyteen ja sen sitominen perustuslakeihin. Ennen kuin edes kuulee kysymystä ruotsinkielen pakollisuudesta, ehtii Arhinmäki nyökkäämään kolmesti.

Porinaa

2011-07-04T06:11:00.002+03:00

Lienee suurikin onnettomuus, ettei Tarja Halosella ole sopivan ikäistä poikaa minkään ministeriön palveluksessa, varsinkaan Daniel-, Mooses-, tai Paavo-nimistä, jonka media vastustamattomasti huutaisi seuraajaksi.
Paavo Arhinmäen isä oli saman ministeriön virassa jossa poika on nyt ministerinä, isoisä toimi aiemmin Helsingisssä kirkkoherrana. Pojasta tiedetään, että ennen kuin edes kuulee kysymystä ruotsinkielen pakollisuudesta, ehtii nyökkäämään kolmesti.

Eliitti100% kokoontuu pian puhisemaan Porin areenaan, kaikki samaan aikaan samassa karsinassa. Ilmeisesti P-Koreasta ei vierasta ollut saatavilla, joten tuo paikalle YK:n eteläkorealaisen pääsihteerin.

Nykyaikaa löytämässä

2011-07-03T06:04:00.009+03:00

Löytääkseni nykyaikaa surffailin uudella älypuhelimellani radioon kanavalta toiselle. Jotenkin tuntui turvalliselta kuulla yhdellä Sauli Niinistön opastavan kuulijoita Timo Harakan kanssa kirjojen pariin ja toisella kansainvälisten kansanmurhien luukasojen tutkija Helena Rannan olevan samalla presidentillisellä, joskin ehdokas Pekka Haaviston asialla.
Eliitti100% kokoontuu pian puhisemaan Porin areenaan, kaikki samaan aikaan ja samaan karsinaan. Ilmeisesti P-Koreasta ei vierasta ollut saatavilla, joten Tarja Halonen tuo paikalle YK:n etelä-korealaisen pääsihteerin.
Köyhistä köyhin on se jolta on riistetty oma historia, kuulee joskus sanottavan.Kansallinen ‘natsionalistinen’ historia korostuu Yle-tv:n ohjelmistossa. Tällä viikolla on nähty perheiden parhaimpaan katseluaikaan ykköskanavalla ainakin Hitleriä, Auschwitzia ja Mussolinin tytärtä, ensi keskiviikkona tulee lasten sotatunti Hitleriä vastaan.

Mukavaa meininkiä

2011-05-17T04:37:00.000+03:00

Kotitalo Sonkajärvellä 60-luvulla

2011-03-30T09:56:00.002+03:00

Tämä on koe. Kuva ja tekstiä suoraan kännykästä lähetettynä.

Muuttuva Suvela

2011-01-27T12:00:00.002+02:00

kuva Hesarissa 11.4.2010

Jälleen huippusijoitus Suomeen

2010-11-28T21:39:00.006+02:00

Espoo City 7.12.10

Ihan hyvä juttu että kaikenlaisen tasa-arvon ajamisesta kehuttuna Tarja Halonen on maailman 100 huippuajattelijan listalla sijalla 99, mutta pikku harmiksi Euroopan omaksitunnoksi noussut Carl Bildt on vähän ylempänä 95.
USA:laisen ulkopolitiikkan erikoislehden listauksessa jaetulla ykköstilalla ovat upporikkaat Bill Gates ja Warren Buffett hyväntekeväisyyteen tekemiensä jättilahjoitusten ansiosta.

Maa tarvitsee kriisin

2010-11-24T14:47:00.005+02:00

Tämä on epätodellinen maa, eräänlainen vähemmistödiktatuuri, jota on sen perustamisesta saakka johtanut sama näkymättömän käden ohjaama puolueperhe. Ensin maata hallitsi yksinvaltiaana "Suuri Marsalkka" ja hänen jälkeen "Rakas Urkki" joka kaikkeen kurkki. Nykyisin maata hallitsee Eevan ohjeistama Mooses.

EU:n ruoka- ja avustusjärjestöjen mukaan maa ei pysty edes hyvinä satovuosina ruokkimaan omaa väestöään.

Ode "Ajattelijan" ohella seuraavan hallituksen ministeriksi ollaan ylöshuutamassa kosovolaista vuoden pakolaisnaiseksi nimettyä nuorta Hankenin jatko-opiskelijaa, "Ihmisen mallia", joka on istunut Tarja Halosen seminaareissa hänen oikealla puolella ja on sieltä käsin osallistuva ensi keväänä eduskuntavaaleihin kokoomuksen ehdokkaana.

Mooseksen erityisavustaja nimitettiin puolueen pääsihteeriksi. Tämä nähtiin merkkinä siitä, että tästä "Rohkeasta Patsaantervaajasta" ollaan tekemässä puoluedynastian seuraavaa hallitsijaa.

Moosesklaanin johdossa maa on ajautunut tilaan, jota eräs kansainvälisen politiikan asiantuntija kuvasi finanssikriisin sanastosta johdetulla paradoksilla: maa on liian heikko sortumaan.

(HS:n P-Korea aiheinen pääkirjoitus hieman muokattuna)

Astianmakua ilmassa

2010-11-23T15:57:00.002+02:00

Lauri Ihalaisen työnnössä ehdokkaaksi tuntuisi olevan ns. astianmakua. Nenään tulee melkein hakematta patsaantervaajien käryjä kahden vuosikymmenen takaa.

Voiko tämä olla näin tyhmää?

2010-11-22T06:12:00.003+02:00

Timo Soini on käynyt Lasse Lehtisen kutsusta siunaamassa Savon Mafian illallisen. Eikä siitä ole sata, vaan kaksi vuotta.

Kaikki tulee julki

2010-11-17T10:12:00.005+02:00

Klikkaa tästä esiin Päiväkirja. Toteutan sitä uudella Google Doc-tekniikalla joka mahdollistaa julkaistun tekstin jatkuvan muokkaamisen.

Päivitys 1.0

1. Kekkosinhossa kasvaneen Mikael Jungnerin nousu(ns. ylöshuuto) poliittiseksi toimihenkilöksi
2. Esko Seppänen kirjoittaa 90-luvun kirjassaan John Vikströmiltä saamastaan henkilökohtaisesta Gramsci- luennosta
3. yhteenveto loppukappaleessa:

Tilanne nyt Suomessa muistuttaa jossain määrin Iisalmea runsas sata vuotta sitten: kaveri ‘joka ei jätä’ vaikuttaa nyt Kokkolassa, silloin Isä Brofeldt hallitsi yksin Koljonvirran pappilasta käsin laajaa maakuntaa.

Muutos tulee mahdolliseksi vasta seuraavan sukupolven aikana. Iisalmessa kirkkoherraan kietoutuneet henkilösuhteet estivät vuosikymmenien ajan suuren maaseurakunnan välttämättömäksi käyneen jakaantumisen useaksi seurakunnaksi; samalla tavalla ajattelua nyky-Suomessa tulppaa John Vikströmin ympärille rakentunut ‘Kokkolan seudun suurperhe’ (Urpilainen, Heinäluoma, Jungner, Korkman, Fagernäs, Melin, Lauri Kivinen, jne)

Myös Olli Rehn pistäytyi kotimaan kiireidensä keskellä Kokkolassa tapaamassa kaveria joka ei jätä, ja jota ei jätetä.

Uusi ihminen syntyy

2010-11-10T09:37:00.009+02:00

Ennen uuden ajattelun syntymistä oli Euroopassa käyty syvällä pimeyden ytimessä. Korkeasti oppineet filosofit olivat teorioillaan rakentaneet sekä fasismia että kommunismia. Ihmisjärki alkoi suunnitella sitä, mikä aiemmin oli varattu Jumalille. Eliittien johdolla helvettiin, kiteyttää Vaclav Havel 1900-luvun suuren opetuksen ihmiskunnalle. Ehdottoman varmuuden mukana kuolivat myös filosofiat yhteiskuntien kehitystä selittävinä ja ohjaavina oppirakennelmina. Filosofian kuolemaa oli pohjustanut jo Kierkegaard, joka kirjoitti 1800-luvun puolivälissä, että ”helpoin tapa vaieta ei olekaan suunsa kiinnipitäminen vaan puhuminen”. Muutama vuosikymmen myöhemmin sanoi saman asian Nietzsche näin: ”On helpompi kirjoittaa laveasti ja epäselvästi kuin lyhyesti ja ytimekkäästi”. Samaa tarkoitti myös Wittgenstein kirjoittaessaan 1930-luvulla, että ”kaikki mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selkeästi. Siitä, mistä ei voida puhua, pitää vaieta”. Toisin sanoen jumalasta, eli siitä mistä ei voida puhua koska tyhjästä on paha nyhjästä, puhuvat monipolvisesti ja suureen ääneen ne, jotka eivät uskalla puhua ihmisestä.

Filosofia pitää repäistä pilvistä alas ja kipinät on heitettävä kansan pariin, kuului sotien jälkeen uusi vaatimus. Filosofia ei ole enää oppineille varattua korkeamman tason ajattelua. Filosofia eroaa tieteistä siinä, että sen väittämiä ei voida testata kokeellisesti ja uskonnoista siinä, että sen tavoitteet ovat puhtaasti älyllisiä eivätkä salli minkäänlaiselle ilmestykselle vähäisintäkään osaa. Filosofia on tiedon etsimistä, ei sen omistamista.

Kansalliskiihkoilun raunioista ryhdyttiin rakentamaan täysin uudenlaista kansojen välistä yhteistyötä. Yksi ja ainoa totuus oli pirstoutunut tuhansiksi yksityisiksi totuuksiksi. Idealismin ja realismin tilalle haettiin kiihkeästi kolmatta tietä. Kristinuskon ydinkohtiin nojannut idealismi oli johtanut katastrofiin sekä kommunistisessa että yltiönationalistisessa versiossaan. Idealistit olivat nähneet ihmisen objektina, tuotteena, jolle koulutuksen avulla voitaisiin muokata uusi identiteetti. Luultiin, että yksilölliset särmät hiomalla ihminen voidaan sopeuttaa ympäristöönsä. Akvaarion kaloista saatiinkin aikaan kunnon kalasoppa, mutta miten kalasopasta saadaan taas akvaario, ihmettelevät nyt venäläiset.

Lännen kapitalistinen realismi ei tarjonnut sekään idealismia järkevämpää tietä ratkoa kansojen välisiä kiistoja, jotka ovat aina hallinneet Euroopan historiaa. Ranskalainen Jean-Paul Sartre löysi kolmannen tien saksalaisen filosofi Husserlin fenomenologisesta ajattelusta: tieteellistä analyysiä ei voida käyttää ihmisen olemisen kaikkien piirteiden erittelyyn, joten syvällisintä tietämistä ei olekaan ratkaisun etsiminen ihmisen ristiriitaan ympäristönsä kanssa, vaan syvällisintä tietämistä on itsensä esiintuominen, 'asettuminen valoon'. Nykypäivän suomalainen voisi presidentti Lennart Meriä mukaillen ilmaista saman asian näin: ihminen syntyy maahan, jonka nimi on kulttuuri; kulttuuri ei ole formula-Mika maailmalla eikä Linda lehden aukeamassa, vaan se on koko menneisyys, joka elää meissä nykyisyytenä.

Herran kukkarossa

Monen muunkin kuin suuren venäläisen kirjailijan Fedor Dostojevskin mielestä ihmiskunnan historiasta voidaan löytää sanottavaksi miltei mitä hyvänsä paitsi että sen voitaisiin sanoa olleen järkevää. Historian oikkujen tiliin menee sekin, että Suomen tunnetuimmat filosofit ovat luoneet maineensa loogisanalyytikkoina, vaikka heillä olisi saattanut olla vielä paljon suurempi tulevaisuus edessään mikäli olisivat malttaneet keskittyä eksistentialismiin; aatteeseen, joka sittemmin on kehittynyt läntisen ajattelun johtavaksi suunnaksi, 'euroajatteluksi'.

Suomalaiset ajattelijat kehittelivät kylmänsodan vuosina matemaattisia päättelyitään jopa maailmanmainetta saavuttaen, mutta sulkivatko he samalla silmänsä ja korvansa mannermaalla käydyltä filosofiselta keskustelulta? Eivät varmaankaan sulkeneet täysin, koska he näkivät televisiosta siinä missä me opiskelijat ja koulupojatkin kuinka rohkeat italialaiset ja ranskalaiset kirjailijat tekivät hartiavoimin töitä uudenlaisen ajattelun puolesta.

Maamme kuuluisimman filosofin Georg Henrik von Wrightin esseet antiikin Ateenan ajattelijoista ja Dostojevskin teoksista artikkelikokoelmassa Ajatus ja julistus vuodelta 1949 osoittavat hänen olleen nuorena tiedemiehenä ajan hermolla siinä missä ranskalaiset ajattelijatkin. Mutta ainakaan Suomen kouluissa tunnettujen ruotsalaisten tutkijoiden Gerholmin ja Magnussonin mielestä loogisen analytiikan nimellä kulkevalla filosofian oppisuunnalla ei ole ollut mitään vaikutusta 1900-luvun yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Sen sijaan eksistentialismin merkitys on heidän mielestä ollut hyvin suur, sillä siitä on eri versioineen kehittynyt länsieurooppalaisen älymystön, kirjailijoiden ja taiteilijoiden vallitseva ajattelutapa.

Jos filosofit olisivat valinneet eksistentialismin —ihmisen luonnetta ja olemista erittelevän filosofian haaran— Suomi olisi tänään älymystön osalta aivan toisenlainen maa. Niin paljon on noiden valtiollisten ”vilosohvien” sanoja viime vuosikymmeninä kuunneltu. Mutta olisiko vapauden, valinnan ja vastuun filosofialle ollut elintilaa sotien jälkeisessä ahdistavassa ilmapiirissä?

Voisiko vielä tänään löytyä jostakin neitseellinen territorio, jossa kieltä ei ymmärrettäisi joksikin johon synnytään, vaan kieltä yhä pidettäisiin pyhänä, kenties peräti jumalan kielenä? Eikö sellaisessa territoriossa kuljettaisi tuulipuvuissa itsesäälin syövereissä piehtaroiden, kuitenkin salaa ihaillen niitä onnekkaita, jotka näyttävät nauttivan elämisestä tässä päivässä kaikessa sen tarjoamassa moninaisuudessaan ja kauneudessaan? Eivätkö onnekkaammat ole noille ahdistuneille kertoneet että he ovat vain vähän edellä kulkien oivaltaneet jotakin olennaista ihmisluonteen sisimmästä toiminnasta? Ehkä he päinvastoin haluavatkin salata kuinka hekin joskus nousivat vaatimaan oikeuksiaan ja kuinka itseasiassa kerta kerran jälkeen nousevat esittämään protestinsa ne, jotka kokevat vapauttansa rajoitettavan? Eivätkö juuri he, nuo onnekkaammat, puhukin turvallisuudesta ja uskottavasta politiikasta?

Ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun mukaan symbolinen vallankäyttö on kaikkein totaalisinta, koska se pyrkii käsitteitä määrittelemällä ehkäisemään vähäisimmätkin muutokset. Muutos vaatii rohkeutta, koska siinä joutuu panemaan nahkansa peliin. Mutta onko muuta tietä kuin kerta toisensa jälkeen asettaa itsensä esille? Pitäisikö kiistää muiden oikeus asettaa elämälleni ehtoja, pitäisikö uskaltaa olla niin vahvoja että "luoksemme tullaan"? Heikko itsetunto on pelon toinen nimi.

Kirjalla on läntisessä ajattelussa ollut suuri merkitys tiedon välivarastona ihmisen ja maailman välillä. Kirjoitettuun sanaan ovat myös "ajattelijat" perustaneet valtansa. Eikö se olekin nimenomaan läntisen ihmisen suurin ihanne: ajatella toisten puolesta? Ihmisluonteen sisäänrakennettu heikkous piileekin siinä, että ihminen pyrkii ajattelemaan toisten puolesta, jotta häntä arvostettaisiin ajattelijana.

Kunnes internet muuttaa kaiken. Pysyvää on vain ihmisluonteen jatkuva kaipuu kohti uutta tietoa vaeltelemaan pitkin ennen kulkemattomia polkuja. Mielikuvituksen polttoaine joka ennen saatiin kirjoista, haetaan tulevaisuudessa suoraan internetin kautta tietoverkoista tai luetaan kännykän näytöltä, ja ne ovat jokaisen ulottuvilla. Ihmisen mittakaavaan sopii myös tulevaisuudessa lueskella romaaneja sohvalla mahallaan maaten, tai keinutuolissa selällään avoin runokirja silmillään. Valinta on yksin lukijan.

Yhä kukkarossa

Kehitys on toisen maailmansodan jälkeen ollut hyvin ripeätä. Silti 1900-luku on kokonaisuutena ollut sekä Suomessa että laajemmin Länsi-Euroopassa konservatiivisen politiikan riemujuhlaa. Radikaalien voimien kahtiajako sosiaalidemokraatteihin ja kommunisteihin sata vuotta sitten on siihen osaltaan ollut syypää. Siis kävi niin kuin Juhani Aho oli ennakoinut — kannel ja seppele katoo vaakunasta ja sijaan tulee sotatorvi ja miekka.

Ahtaan ajattelun aikakautta kuvaten viiden miljoonan Möttösen, Väyrysen ja Rönkön maassa korkeimman ajattelun tunnukset eivät vieläkään ole suomenkielisiä: yliopistojen tutkimusinstituuteille ovat nimensä antaneet Helsingissä muiden muassa Aleksanteri, Kristiina, Castren, Hartman ja Renvall; Jyväskylässä Chydenius ja Aino Ackte, Oulussa Lönnrot ja Kuopiossa Snellman. 1900- luvun suomenkielinen korkein opetus on hujahtanut ohi jälkeä jättämättä. No, onhan Tampereella toki UKK- instituutti ruumiinkulttuuria edistämässä sekä Turussa Mauno Koivisto-instituutti ja Kuopiossa eläinrehun keksineen A I Virtasen nimeä kantava instituutti.

Puheet EU:n kovista ytimistä ja olemisen tärkeydestä niissä pöydissä joissa päätöksiä tehdään, heijastelevat menneisyyden arvoja. Eliitit haluavat siten valvoa saavuttamiaan etuja vaikka 'kuolleen ruumiinsa yli'. Uusi poliittinen retoriikka korostaa asiakysymyksiä vaikka integraation tavoitteet näyttävät hahmottuvan epäselvästi, koska nyt ei pystytetä uusia järjestelmiä, vaan päinvastoin romutetaan vanhoja. EU:n myötä purkautuu kirkon ja maallisen vallan vakiinnuttamiseksi vuosisatojen kuluessa syntyneitä rakenteita ja asenteita. Ihmisten yhteiselämän uusi järjestys on kansalaisten Eurooppa – ei eliittien Eurooppa.

Mutta ilmeisesti vastuu kaukaista globaalia kohtaan vapauttaa vastuusta paikallista ihmistä kohtaan, ja siksi niin monet mielellään ilmoittautuvat sitä vapaaehtoisesti kantamaan. Parempi olisi tuoda politiikka lähelle ihmistä, sillä järkevä politiikka ei perustu niinkään oikeuksille, vaan velvollisuuksille; meidän keskinäisille velvollisuuksille toisiamme kohtaan. Sitä tarkoittaa myös EU:n läheisyysperiaate: ei sokeaa keskittämistä, vaan päätökset on tehtävä niin lähellä kansalaisia kuin se suinkin on mahdollista.

Jos Johan Vilhelm Snellman eläisi tässä ajassa, ohjaisiko hän kansakunnan virallisen kaksikielisyyden sijasta vaikkapa Sveitsin tielle, - tielle, jonka hän itse aikanaan ehdottomasti torjui?:

”Tähän saakka pieninkin kansa on pannut omaisuutensa ja verensä alttiiksi valtion itsenäisyyttä suojellakseen. Ja herra Bluntschli luulee, että tämä kaikki lakkaa, että kaikki maan kansat kerääntyvät kuin lampaat yhteen ainoaan valtiolliseen laumaan. Tällä tulevaisuudella lienee tarpeetonta pelotella, vaikkapa ikuinen seisahdus silloin ihmiskunnan osaksi välttämättömästi tulisikin"

Tänään Snellmanin voisi helposti kuvitella hahmottelemassa kituvalle pohjoismaiselle yhteistyölle aivan uusia ulottuvuuksia: itäisessä 'kanttoonissa' asuisivat onnellisena suomenkieliset ja suomenruotsalaiset joukossaan yhä useampia eri uskontoja ja kulttuureja edustavia maahanmuuttajia; keskeisessä Ruotsin 'kanttoonissa' eläisivät ruotsinkieliset ja lännempänä norjalaiset ja tanskalaiset omissa 'kanttooneissaan'. Mahdollista olisi myös että Svenskfinlandista kehittyisi oma 'kanttooni', Prinsessa Victorian maa. Aitoon sveitsiläiseen tapaan kaikki kilvan kehuisivat kieli- ym. pakoista vapaata suvaitsevaista yhteistyötään. Jokainen voisi seurata televisio-ohjelmia omalla äidinkielellään, olipa sitten kysymys ruotsinkielisistä Savossa tai suomenkielisistä Jöötteporissa. Ajan mittaan kansalaiset tuskin edes välittäisivät tietää kuka milloinkin on missäkin presidenttinä.

Itse asiassa eräät aikaansa edellä olleet eurooppalaiset, mm. August Strindberg jo 1860-luvulla, ja Albert Camus toisen maailmansodan jälkeen, olivat esittäneet Sveitsiä Euroopan integraation henkiseksi malliksi: mitä kevyemmät ideologiset hallintorakenteet ihmisillä on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä. EU:n byrokratia kutsuu ilmiötä läheisyysperiaatteeksi. Paradoksaalista kyllä, Sveitsi ei ole vieläkään EU:n jäsen.

Pyörää ei kannata ryhtyä keksimään uudestaan. Enää ei ole länttä eikä itää ideologisina käsitteinä. Länsi- Euroopan kehitys osoittaa, että tie tulevaisuuteen löytyy ihmisten omien korvien välistä. Kenties EU:n myötä läntinen ajattelu palaa alkulähteilleen pakanalliseen Ateenaan ja alkukristillisyyteen parin tuhannen vuoden taakse? Idea silloisista itsehallinnollisista yhteisöistä on herännyt uudelleen henkiin ja kansojen alistaminen uskonnon varjolla on päättymässä lopullisesti, ainakin Euroopassa.

Periksi ei anneta

Kristinuskoa ei enää käytetä kilpenä maallisten valtapyrkimysten peittämiseksi. Toisen maailmansodan joukkotuhoihin päättyivät myös läntiselle kulttuurille ominaiset valloitussodat. Sodista on tullut paikallisia konflikteja Itä-Euroopassa kansalaisten yrittäessä usein katkeralla tavalla selvitellä kommunistien sotkemia olosuhteita. Vie oman aikansa ennen kuin kulttuurien paikallisuuden periaatetta taas kaikkialla kunnioitetaan.

Tulevaisuuden sukupolvet saattavat hyvinkin kutsua 1900-lukua pelon aikakaudeksi. Vuosisadan alussa kommunismin haamu levisi idästä länteen. Mutta kommunistien kunnianhimoinen aie toteuttaa ihanneyhteiskunta kaatui yhteen suureen virheeseen, nimittäin yritykseen tuhota Jumala. Lopputuloksena paljastui ihmisluonne: mikäli jumalan olemassaolosta ylipäätään voidaan jotakin sanoa, niin hän on pikemmin ihmisen sisä- kuin ulkopuolella. Jumala on ihmisen halu päästä omassa elämässään eteenpäin, valituista valittuimpien himoittuun joukkoon. Sellaista jumalaa on syytä kunnioittaa.

Brasilialaisen nykykirjailija Paolo Coelhon siteeraama munkki Thomas Merton sanoi kerran:

"Hengellinen elämä voidaan tiivistää sanaan rakkaus. Ihminen ei rakasta tehdäkseen jotakin hyvää tai suojellakseen toista. Jos toimimme niin, olemme alkaneet kohdella lähimmäistämme yksinkertaisena esineenä, ja pitää itseämme viisaina ja anteliaina. Tällä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Rakkaus merkitsee yhteisyyttä toisen kanssa ja Jumalan kipinän löytämistä yhdessä".

Vuosisadan kuluessa pelko ikään kuin vaihtoi puolta: alkupuolella eliitit olivat niskanpäällä, mutta loppua kohden ne joutuivat asteittain luopumaan asemistaan. 2000-luvulle siirryttiin uuden aikakauden merkeissä. Siellä, missä ajattelu on kaikkein kehittyneintä, siis Länsi-Euroopassa, ihmiset olivat vähitellen kypsyneet ilmaisemaan itseään eivätkä enää tarvinneet eliittejä yläpuolelleen kertomaan mitä heidän pitäisi ajatella tai tehdä. Filosofian harrastajien kielellä sanottuna representaation aikakausi päättyi ja alkoi ekspression kausi. Henget havahtuvat ja on ilo elää, sanoisi runoilija.

Toivottavasti piankin koittaa aika jolloin ihmetellään miten vähän onkaan kulunut päiviä niistä ajoista jolloin taivaallisen kivikuorman jylinä vihdoin vaimeni Suomen yltä ja kuinka Venäjän kansa samoihin aikoihin vapautti itsensä totalitarismin ikeestä. Silloin nähdään miten suomalainen älymystö alkoi lopulta ottaa kohtalon omiin käsiinsä. Enää sen ei tarvinnut tyytyä ylhäältä anniskeltuun tietoon, joten sitä alettiin etsiä itse. Suomalainen oli joutunut tietämisen intohimon valtaan. Hänestä oli kasvanut eurooppalainen ihminen: rajojansa rikkova, uusia maailmoja suunnitteleva, hyveinään enemmän kapinahenkinen kuin totteleva kansalainen, joka osaa myös kunnioittaa ihmisten keskinäisiä rajoja. Hän ei ole pelkuri vaan taistelee rohkeasti asiansa puolesta koska tietää asioiden tilan olevan muutettavissa. Hän esittää protestin kuullessaan väitettävän historian tuominneen suomalaiset vähemmän kadehdittuun osaan ajattelusta vapautettuina sisupusseina niiden parempiosaisten talutettavaksi, joille jää aikaa ajatella kun ei tarvitse kärsiä.

Uuden vuosituhannen alussa suomalainen saattaa toistaa Tulenkantajien ohjelmajulistuksen sanat vuodelta 1932:

"Elämä on pyhä. Me rakastamme elämää. Taide on pyhä. Me rakastamme sitä. Mikään ohjelma ei kestä sukupolvea kauemmin eikä mikään totuus ikuisesti. Elämän tarkoitus on elämän jatkuminen. Sen tähden on ainoa päämäärämme: Henkinen vapaus, kaiken arvostelemisen, kaiken käsittelemisen vapaus. Emme tunnusta auktoriteetteja, sillä he ovat asemansa vuoksi pelkureita elämän edessä. Katsokaa: Miten nuori on vapautemme, miten voimaa täysi! Tulkaa älkää peljätkö: Teidät on määrätty luomaan uutta ja suurta. Katkaiskaa rengas, joka pusertaa sydämiänne: Olkaa oma itsenne, tunnustakaa elämä!"

Toki keskitetyn kulttuurin maassa ilahduttavia poikkeuksia pilkahtelee vahingossa jopa HS:n sotaisilta sivuilla. Petroskoilaisia koululaisia pyydettiin kirjoittamaan käsityksiään talvisodasta. Paljon he eivät siitä tienneet, mutta pääsävynä heidän kirjoituksissaan paistoi optimismi sillä elämä on aivan liian lyhyt käytettäväksi sotimiseen naapureiden kanssa. Eikö tuollaisia asenteita pitäisi enemmän esitellä sen sijaan että muistellaan menneitä, ikäänkuin tämän päivän johtajat voisivat siten saada kunniaa itselleen edellisen sukupolven sankaritöistä?

Niin paljon kuin saatan hädänhetkellä toivoa onkun ylhäällä kuulevan huutoni, minkäänlaista varmuutta vastauksesta ei ole saatavissa, koska jokainen ihminen on koko ihminen. Ajattelu on vallankumouksellisessa käännekohdassa silloin kun kulissit sortuvat, kirjoitti Sartre.

Valtaeliitti kuvittelee ruususen unissaan voivansa jatkaa verovapaiden etujen nauttimista ikuisesti vaikka Tony Blairin kaltaiset euroajattelijat täyttä päätä purkavat perittyjä ja itse ansaitsemattomia etuoikeuksia. Tulevaisuus ei ole byrokraattien eikä eliittien Eurooppa, vaan kansalaisten Eurooppa, joten tax free -kauppaakaan ei enää tarvita. Se on jäänne niiltä ajoilta, jolloin vain hyväosaiset matkustelivat ulkomailla.

Jos ette muuta suuntaa, päädytte sinne minne olette matkalla, opastaa kiinalainen sanonta matkamiehiä. Euroopan integraatio on syntynyt valistuneiden ihmisten uskosta ihmisjärkeen. Se on vakava yritys ratkaista pysyvästi kansojen väliset kiistat rauhanomaisin keinoin. EU puhuu kansallisia kieliä, mm. suomenkieltä, jotta poliitikot voivat ensimmäistä kertaa maailman historiassa hoitaa kansalaistensa asioita tasavertaisina muiden kanssa ilman että pitäisi kulkea maailmaan 'toisen' kautta. Eihän EU ole mikään viime vuosisadan siirtomaavalta, joissa käytettäisiin vain valloittajan kieltä. Samalla läntisen valloitushengen kovettamat asenteet sulavat.

Suomi on aina joutunut seisomaan 'lännen' etuvartioasemana inhaa itää vastaan. Turvallisuuden tunnetta on pönkitetty ensisijassa aseilla ja raamatullisella retoriikalla. Kulttuuri-Suomessa turvallisuutta takaavat enemmän talous ja kulttuuri.

Ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa koittaa aika, jolloin ihmiset suostuvat lopettamaan keskinäisen kyräilyn ja vertailun, ja oppivat rakastamaan toisiaan sellaisina kuin ovat?

-Pois sotatorvi ja miekka, tilalle kannel ja seppele! Ja vaakunaan naurava leijona.

-Emme ole ruotsalaisia, emmekä tahdo tulla venäläisiksi; haluamme tulla siksi mitä olemme: olemme eurooppalaisia!

Ajatus vahvistuu

Erilaisuuden suvaitseminen on tärkeää, erilaisuuden arvostaminen on enemmän

Mistä alkaa muutos? Neuvostokommunismin kiusaama Andrei Saharov tiesi vastauksen: Herrat luulevat että orjat säntäävät vapauteen heti kun saavat siihen tilaisuuden, mutta herrat erehtyvät, koska aina löytyy orjia jotka sanovat ei. Siitä alkaa muutos. Uusi ajatus ei synny käskemällä, eikä se synny komiteoissa tai virkatyönä, vaan uusi ajatus syntyy kokemuksesta, elämyksestä, samaistumisesta tiedon kohteen kanssa. Se voi syntyä missä vain; suihkussa tai työttömien kesäleirillä Lapin sääskien seassa. Totuus etsii vertaisensa vastustajan ja sen löydettyään taistelee viimeiseen mieheen asiansa puolesta. Aina löytyy rohkeita sieluja jotka uskaltavat ottaa uuden askeleen, uskaltavat lausua sanoja joita ei ole ennen kuultu; jotka pelotta ryhtyvät vaatimaan syrjäytyneillekin ihmisarvoa; jotka nousevat ylös ja sanovat että tähän asti kyllä, mutta ei enää tästä eteenpäin; että on olemassa jokin raja jonka yli ei kerta kaikkiaan voi mennä.

Yön pimeydessä nuo rohkeat sielut panevat paperille ajatuksiaan ja aamun koittaessa säpsähtävät yhteiskunnan reaktioita: ethän sopeudu työpaikoillemme; mene metsään senkin pitkäaikaistyötön, ylijäämäihminen! Silloin ihminen kokee sisällään kapinallisen tunteen, joka syntyy havainnosta että olen saanut tähänastisesta menosta tarpeekseni, että näin ei kannata enää jatkaa. Tähän saakka olen joten kuten täyttänyt annetut määräykset. Olen orjallisesti juossut mukana oravanpyörässä. Nyt pysähdyn ja ehkä käännyn takaisin? Tunnen, että minulla on kaikki syy mennä itseeni.

Kapinassakin olen varma että puolustan kaikille kuuluvia arvoja, jotka kuuluvat sillekin joka minua kiusaa ja vainoaa. Monet tuntuvat sairastuneen moraalisesti; he ovat tottuneet puhumaan yhtä ja tekemään toista. On opittu elämään uskomatta mihinkään, huolehtimaan vain itsestä ottamatta toisia huomioon. Sellaiset sanat kuin vapaus, vastuu, ystävyys, myötätunto, anteeksianto ja rakkaus ovat menettäneet osan syvällisestä arvostaan. Kansan syvien tuntojen kuunteleminen ja talkoohenki kuulostavat pelkästään psykologisilta kummajaisilta. Luulisi että kylmän sään korvikkeeksi ihmiset kehittäisivät täällä Pohjolassa keskinäistä lämpöä ja kuumia tunteita, sen sijaan että karkottavat keskinäistä elämäniloa jäätävän kovilla asenteillaan.

Mitä useampia vapaasti ajattelevia kansalaisia, sitä enemmän uutta luovia ajatuksia. Mitä arvoa on parhaillakaan ihmisoikeuksilla ellei yhteiskunta salli voimakasta ajattelua? Auktoriteettiusko estää ajattelua. Se kangistaa ajattelun vanhoihin kaavoihinsa. Ihmisen aivot tarvitsevat harjoitusta kuin mikä tahansa lihas. Suomalaisten pitäisi perehtyä mannermaiseen ajatteluun oppiakseen varomaan omaperäisiä ratkaisuja sellaisissa kysymyksissä, jotka koskevat ihmisen luonnetta ja tunne-elämää, koska ne ovat pohjimmiltaan samat kaikkialla länsimaissa (tässä ei siis ole puhe täysin toisenlaisista sivilisaatioista, esim. hindulaisuudesta tai islamista).

Olemmeko oppineet elämään yhden totuuden maailmassa kykenemättä kehittämään uusia ajattelutapoja? 200 vuotta Ranskan vallankumouksen jälkeen prinsessoja yhä raahataan ihmisten eteen. Uskoa jumalaan ja kuninkaaseen yritetään palauttaa. Kansanedustajat kinastelevat nippeliasioista - niistäkin sen mukaan kuin hallinto hyväksi näkee. Yksi toisensa jälkeen nousee eduskunnan puhujapönttöön heristelemään julmaa Nato- nyrkkiään Putinille vaikka pienviljelijäkin älyäisi pitää lähitienoon ökyisännän tunteet mielessään kun miettii mille kulmalle haisevan sikalansa sijoittaa.

Euroopan kehityksen uusille raiteille kääntäneen 1700-luvun valistuksen ajan aatteet syntyivät yksittäisten ajattelijoiden ja kirjailijoiden päässä. Eri tahoilla olivat nuo ennakkoluulottomat kirkollisen ajatuspakon vastustajat kehitelleet ideoitaan, ja käyneet hiljaista taisteluaan ihmisyyden ja vapauden puolesta, mutta kesti vuosikymmeniä ennen kuin yliopistoissa alkoi näkyä jälkiä uusista ajatuksista. Vaikka kirjailijoiden teoksia jo luettiin innostuksella Länsi-Euroopan pääkaupunkien hienoissa salongeissa, junnasivat keskustelut yliopistoissa yhä vanhoissa uomissaan juristien ja teologien johdolla. Vakavissaan väiteltiin enkelien siipien koosta ja määrästä. (Tässä suhteessa juuri mikään ei näytä muuttuneen: Pari vuotta sitten Helsingin Yliopisto käynnisti internet-verkossa sähköisen keskustelun jossa naamat totisina pähkäiltiin milloin Jeesus Kristus mahtaa ilmestyä uudelleen. Merkkejä oli ilmassa!)

Onko Suomi syrjäisestä asemastaan ja karusta historiastaan johtuen ollut niin sivussa älyllisistä valtavirroista, että uudet tuulet eivät ole vielä ehtineet Suomeen? Itse asiassa Suomen yhteiskunnan elitistisessä rakenteessa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, sillä vastaavanlaisia järjestelmiä vastaavanlaisine ongelmineen on esiintynyt läpi ihmiskunnan historian. On kysymys perusjännitteistä, jotka ovat samanaikaisesti, paradoksaalista kyllä, kaiken kehityksen edellytys. Joka kerta kun johonkin alistetuksi itsensä kokevaan ryhmään kuuluvat ovat alkaneet ponnistaa alhaalta ylöspäin, on heitä haukuttu egoisteiksi. Ne, jotka jo ovat ylhäällä, pyrkivät turvaamaan oman ja jälkikasvunsa asemat yrittäen eri tavoin rajoittaa alhaalta päin kasvavaa kilpailua. Ei naistenkaan nousu alistetusta asemastaan tapahtunut hetkessä, vaan vuosisatojen ajan miehet lepyttelivät, tyynnyttelivät ja suoranaisesti lahjoivat naisia pysymään aisoissa. Miten olisi voitu epäillä iänikuista käytäntöä? Itsestään selvyytenä oli totuttu pitämään, että miehet edustivat naisia ulospäin; että miehillä oli paremmat mahdollisuudet koulutukseen jne. Miehet väittivät omaavansa salaperäisen kyvyn tuottaa parempia ajatuksia. Sitkeät asenteet johdettiin suoraan pyhistä kirjoituksista, jotka väittivät ainoastaan miehen kelpaavan papin virkaan, piispoista nyt puhumattakaan. Naisetkin miesten ylivertaisuuden hyväksyivät - kunnes aikuistuivat ja alkoivat vaatia oikeuksiaan sekä naisina että yksilöinä. Mutta katsokaapa maaseudun syrjäkylien poikamiesongelmaa: siellä yhä Jumala käskee naista ja nainen käskee miestä!

Suomenmaata johtamaan pyrkiviä uskonnollisia neroja painaa yötä päivää huoli siitä löytääkö jokainen yksilö itsellensä ja aivan erityisesti yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaiten sopivan paikan tässä hiljaisuuden paratiisissa. Luovat yksilöt tuskailevat holhoajiensa kynsissä ja kokevat että heille on varattu sama rooli kuin on solulla ihmisruumiissa: kaikki kokonaisuuden puolesta, eikä kenellekään mitään erityisansiota muuten kuin osana kokonaisuutta. Kaikki valtiossa, kaikki valtion puolesta eikä mitään valtion ulkopuolella! Työ aateloittaa; laki, kuri ja järjestys! Se on ajan sävel. Itsenäisyyspäivän aattona koko valtakunta komennettiin opetusministerin johdolla vannomaan valaa — ei ihmiselle, ei EU:lle, ei vapaudelle, vaan Suomen valtiolle: lupaan olla kunnon suomalainen! Ikään kuin valmistauduttaisiin taas talvisotaan. Onko meillä yhä Jumala, joka käskee Moosesta, ja Mooses paimentaa muita?

Kieli —kyky tuottaa puhetta— erottaa ihmisen muista olioista. Kieli on kommunikaation eli muiden kanssa tapahtuvan yhteistyön edellytys. Ihmisillä on myös suurenmoinen kyky uusiin aloitteisiin. Avoin keskustelu on mahdollista vain, jos myönnetään että itse kysymykset ovat tärkeitä. Keskustelulle ei pitäisi asettaa etukäteen tavoitteita, koska ne rajoittavat vaihtoehtojen etsintää. Ihmisten keskinäisten rajojen kunnioitus mahdollistaa keskustelun, dialogin. Ilman dialogia edessä on viha. Tähän liittyy Suomen kaltaiselle pienelle yhteiskunnalle ominainen yksimielisyyden korostaminen, minkä seurauksena yksityisyys helposti kielletään ja pelko panee ihmiset vaikenemaan.

Demokratiassa ehdoton totuus jättää ruumiin kajoamatta ja käy suoraan sielun kimppuun. Kansanvallassa ei sanota: teidän pitää ajatella niin kuin minä tai kuolla, vaan sanotaan näin: teillä on vapaus olla ajattelematta niin kuin minä; teidän henkenne, perustoimeentulonne - kuuluisat ihmisoikeutenne - kaikki on säilyvä koskematta, mutta siitä päivästä asti, jolloin lausutte eriävän mielipiteen, te olette muukalainen joukossamme.

Talouden hallitsemassa maailmassa ihminen helposti hukkaa suuntavaistonsa. Ihminen unohtaa itsensä ajautuessaan virran mukana hyödyttömältä tuntuvan elämän tahtiin. Hän kokee itsensä pelkäksi numerolapuksi täyttäessään aikataulun vaatimia päivittäisiä rutiineja. Elämän tarkoitukseksi tulee yksinkertainen kaava: 2h+k ja asuntovelan lyhennyspäivä. Vapaa-aikakin on täynnä tyhjyyttä. Ilma on sakeana käsittämättömiä sanoja: EMU, euro, bkt, direktiivit ja standardit. Kun kapinan tunne herää, ihminen päättää katsoa sisälle itseensä, mitä minulle on tapahtunut, mitä olen lyönyt laimin, mitä pitäisi tehdä? Hän huomaa että ei pidä unohtaa, vaan pitää oppia.

Yksilöllinen kapina kehittyy joukkoliikkeeksi kun muutkin huomaavat ajattelevansa samalla tavalla; että heillä on sisällään sama kapinahenki. Mutta toiminnan hetkellä katseet tuntuvat kohdistuvan minuun. Historian taakka painaa hartioillani; se on ‘toinen’ minussa, se ahdistaa, estää minua ottamasta ratkaisevaa aloitetta käsiini. Uskallanko astua sisään yllättäen avautuneesta ovesta? Kykenenkö valitsemaan pois minuudestani jotakin menneisyyteen kuuluvaa ja käynnistämään sen sijalle jotakin uutta, muuttumaan ‘toiseksi’?

Kysymykset risteilevät mielessä, kuka voisi auttaa? Rohkeat sielut tietävät totuuden syntyvän kanssakäymisestä. Se puolestaan liittyy demokratiaan. Kun ihmiset ajattelevat että joku toinen voi täyttää heidän paikkansa, he sitoutuvat katsomaan yhteiskuntaa samalla tavoin. Eliitit pilkkaavat tasapäisyyttä ja luovat käsitteitä omaan käyttöönsä. Eksistentialismi; mitä se ihmisille merkitsee? Aseta itsesi esille ja ole ihmisiksi -sitä eksistentialismi on, mutta eliitti ei tahdo ihmisille sitä kertoa.

Sympatia onkin varattava ‘ihmeidentekijöille’, jotka valtion ja sen filosofian ja työkurin ulkopuolelle suljettuina harhailevat yksinään kirjastoissa ja työttömien työpajoilla ja luottavat ainoastaan omien aistiensa välittämään tietoon. Vain taiteilijalla, kirjailijalla, ‘vilosohvilla’, yksinäisellä kulkijalla, on etuoikeus nähdä todellisuus sellaisena kuin se on.

Vielä vähemmän eliitti haluaa kertoa kansalle itsetunnon ongelmien syiden löytyvän kansallisesta historiasta, toisin sanoen siitä miten meitä on kohdeltu ja millä tavalla vallitsevat asenteet ovat muotoutuneet. Mutta onneksi totuus tulee lopulta julki. Silloin olevaisen kätkeytymättömyys paljastuu, kirjoitti saksalainen filosofi Martin Heidegger.

Ajatusten keksiminen on paitsi työlästä myös vaarallista puuhaa. Menneiden aikojen viisaat kehottivatkin ylöspäin pyrkiviä muistamaan että ylhäällä jo olevilla on piispojen ja valtiomiesten tapaan vastustamaton halu esiintyä suurina ajattelijoina. Siispä anna heidän huomata unohtaneensa jotakin, anna heidän löytää uudestaan vanha tuttu juttu.

Irti kateudesta

Pienessä maassa kaikki tietävät toisensa. Herkät korvat kuulevat pienenkin risahduksen kun jokainen sana paljastaa sanojansa. Absoluuttinen totuus iskee ja salamoi. Veli nostetaan veljeä vastaan. Niin toimii kateuden työ. Pahiten kateus kalvaa henkisen työn alalla: tiedemaailmassa ja politiikassa pelätään, että toiset onnistuvat bluffaamaan ja menestymään epäreilusti vallankäyttäjiä mielistelemällä ja että he onnistuvat siinä missä itsekin haluaisi jos osaisi tai uskaltaisi eli ‘plagioimisessa’.

Ääritapauksissa kateellinen on valmis uhraamaan jopa omastaan toista vahingoittaakseen. Kateellinen haluaa rajoittaa kilpailua. Hän haluaa etuoikeuksia. Syntyy kateudenkieli. Kateellinen ei harrasta ‘small-talkia’. Hän ei kysy ”mitä kuuluu?”, koska pelkää kuulla toisella menevän liiankin hyvin. Elämän portaita ylöspäin astelevalle heristellään sormea ja sanotaan, että kaveria ei jätetä. Ikään kuin parempiosaiset olisivat koskaan olleet vakavissaan huolissaan heikompiosaisista. Se, mistä he ovat hädissään, on lisääntyvä kilpailu heidän omikseen kokemilla elämän alueilla. Yksi ihmisen voimakkaimmista vieteistä onkin halu turvata omalle jälkikasvulle vähintään yhtä hyvät asemat elämässä kuin mihin itse on yltänyt.

Masentavaa kyllä, Suomessa kateuskin on laitostettu yhteiskunnan käyttövoimaksi. Ihmispoloisia yllytetään toistensa kimppuun. Kovimmilla on kilpailussa keskiluokka kun katseet on suunnattava ylös sinne missä on se mitä himoitaan, ja samanaikaisesti pitää pelätä alhaalta tulevaa kilpailua. Kateus edellyttää että on jo saavuttanut jotakin, tai ainakin luulee saavuttaneensa mitä haluaa suojata. Kateutta kasvattavan kyräilevän vertailun sijaan rehtiä kilpailua, avoimuutta ja vilpittömyyttä! Avoin kilpailu jättää kateudelle vähän tilaa. Jääkiekkojoukkue ei jää tappion jälkeen kadehtimaan voittajaansa, vaan menee itseensä ja tutkii mitä pitäisi parantaa. Se tutkii videolta voittajansa otteita oppiakseen niistä tulevia koitoksia varten. Tämähän saattaa kuulostaa hurskastelulta, jos samalla loihtii eteensä miltei kenen tahansa kokeneemman suomalaisen yritysjohtajan loppuun palaneen ilmeen!

Mutta miten selviytyä tunkkaisessa ilmapiirissä kun kotkanpojan lento yritetään suistaa etanan mateluksi, tuskaili Nietzsche. Luo omia projekteja! Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Kieltäydy vertailemasta itseäsi muihin. Jos et osaa olla vertailematta, vertaile itseäsi itseesi; miten olet kehittynyt, mitä vielä voisit oppia. Helppoa elämä olisikin jos viisaus siirtyisi pelkästä kosketuksesta ihmisestä toiseen samaan tapaan kuin vesi virtaa villalankaa pitkin astiasta toiseen, aprikoi antiikin suuri filosofi Sokrates. Mutta miksi haaskata aikaansa kirjoittaakseen todella merkittäville filosofeille, joita syntyy vain yksi vuosisadassa? Hyödyllisempää kuin seurustella ammattifilosofien kanssa, on osoittaa sanansa tässä ajassa eläville tervejärkisille kansalaisille. Silti kannattaa muistaa että asioiden kehittyminen uuteen vaiheeseen vie oman aikansa. Kärsivällisyyttä, arvoisa lukija. Eihän kukkakaan kasva käskemällä. Muutokset tulevat hiljalleen, vähän kuin salavihkaa.

Kapina on kapinaa ihmisen alistamista vastaan. Se vastustaa ihmisen hyväksikäyttöä ja ihmisarvoa alentavaa nöyryytystä. Se on kapinaa kaikkea sellaista vääryyttä kohtaan, joka perustuu seikkoihin joihin yksilö ei itse ole voinut mitenkään vaikuttaa, kuten ihonväriinsä, äidinkieleensä tai sukunimeensä ja muihin syntyperäisiin ominaisuuksiinsa. Yksilöllinen kapina on taistelua sellaisen tulevaisuuden puolesta, jossa mikään ideologia, ajattelutapa tai edes kieli ei nouse ihmisen yläpuolelle. Se on sellaisen tulevaisuuden rakentamista, jossa kirjailija rohkenee olla nimeltään Kauranen ja nouseva poliitikko Hiltunen eikä heidän tarvitse nöyristellä ‘fiineillä’ nimillä Snellman tai Hertzberg. Mikään ei voi olla pyhempää kuin ihmiselämän loukkaamattomuus.

Ihminen, jolla on terve itsetunto, uskaltaa vaatia oikeuksiaan. Hän osaa nähdä niin itsensä kuin muut yksilöinä ja osaa arvostaa erilaisia totuuksia. Hän tietää, että ihmisten väliset erot johtuvat pikemmin siitä mitä he tekevät sillä mitä ovat saaneet, kuin siitä mitä heille annetaan. Itsetunto edellyttää myös kykyä ottaa vastuuta itsestään sekä vastoin- että myötäkäymisissä. Se edellyttää uskallusta tuntea menestyksen hetkellä viehätysvoiman lumo; että on oikein olla hyväksytty ja haluttu. Terve itsetunto edustaa uhon vastakohtaa korostaessaan avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta. Voit tuntea itsesi paremmin toisten kautta ja toiset paremmin itsesi kautta. Sellaisten ihmisten yhteiskunnassa voidaan puhua ihmisoikeuksista. Heikkoitsetuntoisten maailmassa pätee vahvemman oikeus; ihmiset väistyvät, vaikenevat ja tyytyvät siihen mitä heille annetaan. Ruotsalaiset eivät osaa, tai eivät halua, kirjoittaa oikein edes suomenkielisiä nimiä, marmattavat suomalaiset, sen sijaan että älyäisivät vaatia laatua käyttäytymiseen. Jos et pidä saappaan jäljistä naamallasi, mikset nouse ylös lattialta?

Mutta meidän järjestelmä pyörii hilpeästi ihmiskunnan suurimpana separaattorina, joka sinkoaa rapakon takaisiin kaukaloihin jääkiekkoilijoita, ja kansainvälisiin tehtäviin virkamiehiä ja liikemiehiä, jotka kaikki kilvan kehuvat synnyinmaataan vain sen vuoksi että se tukee heidän oloaan ulkomailla eikä oletakaan heidän joskus palaavan takaisin. Jokunen kirjailija ja muu valtiolta saamansa viisivuotisapurahan turvin lämpimille vesille talvikausiksi surffailemaan lähtenyt älykkö saattaa täällä piipahtaa uuden stipendin pokkaamassa. Valtaeliitin omat kultaiset lapset ovat jo ajat sitten karistaneet karun maan pölyt jaloistaan ja elävät yksi Lontoossa, toinen Pariisissa.

Separaattori lennättää kerman eroon kurrista myös kansakunnan sisällä. Kukaan ei ole sellaisenaan mitään. Älä ole itse mitään, vaan tule toiseksi; jos olet laiha, niin liho; jos taas olet lihava, niin laihdu. Herätät huomiota jos eroat puolisostasi. Vertaile itseäsi lähimmäiseesi. Oravanpyörässä kaikki kyttäävät toisiaan. Vielä vuosikin tätä kulttuuria ja itse henki alkaa haista!

Kannattaa olla uskomatta ihmeisiin, sillä tulevaisuus on sellainen miksi sen itse teemme. Ja julkilausumaton totuus muuttuu myrkyksi, kuten Nietzsche sanoi.

Yksi on laulu

ylitse muiden

ihmisen aattehen, hengen,

ankara laulu

-Eino Leino

Suurmieselämää

2010-10-28T06:19:00.007+03:00

Juhani Ahon koulu Iisalmessa

Poltin kauan sitten osan siivistäni päästyäni liian korkealle. Alastultuani luin läpi suurin piirtein kaiken Albert Camus- aiheisen kirjallisuuden Tikkurilan kirjaston monipuolisista hyllyistä.

Simone de Beauvoir piti kovasti hänen ajatuksestaan "Viehätysvoima on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään", mutta sehän on Suomessa yllättävän vaarallista! Että "charmia" ei voisikaan johtaa tai tankata äidinkielestä; ei edes jossakin menneessä ajassa, täysin erilaisissa oloissa laaditun perustuslain nojalla.

Ilman teorioitakin minulla kirjallisuudenharrastajana olisi nyt oiva tilaisuus osoittaa ymmärtäneeni suomalaisen saavan kirkkaimman kruunun päähänsä, jotkut sanovat sitä myös pyhyyden tunteeksi, jos omaksuisi Juhani Aholta tavakseen järjestää vähemmistökielisille asianmukaisia inhimillisiä palveluja, vaikka olisivatkin kaksi sisarta.

Sellaista se olisi, suurmieselämä.

Ryhdy kirjailijaksi

2010-10-22T04:42:00.004+03:00

Giotto Scrovegni: Kateus

Matti Klinge listaa Hesarin yliössä Euroopan todellisia arvoja, joita ovat esimerkiksi hyvyys, kauneus, oikeus ja rakkaus sekä niiden ilmentymät, kuten velvollisuudentunto, hyväntahtoisuus, kohteliaisuus, huomaavaisuus, avuliaisuus, anteliaisuus, solidaarisuus ja ystävyys

Minua kiinnostaisi pohtia jospa suomalaisen yhteiskunnan koossapitävä liima ei olekaan eliitin ja savolaisjuuristaan irronneen Klingen omaksuma ehdottoman nöyrä ja mitään kyseenalaistamaton asenne ruotsinkieleen, vaan kateus, ihmisluonteen kielteinen piirre; jos niillä sitten mitään eroa onkaan.

Itsellinen arvostaa toista

2010-10-01T18:09:00.003+03:00

John Stuart Mill

Ulkoministeri Alexander Stubb kysyy blogikommentaattoreilta mitä suomenkielistä sanaa tulisi käyttää "Dignified Foreign Policy"-konseptista?

1. Arvokas ulkopolitiikka?

2. Kunniottava ulkopolitiikka?

3. Kunniallinen ulkopolitiikka?

4. Joku muu?

Jos ajatellaan, niin kuin aina pitäisi, käsitettä yksilön näkökulmasta, niin "dignified" tarkoittanee suunnilleen samaa kuin esim. John Stuart Mill kirjoitti: itsenäinen ihminen jolla on luonnetta; yksilö joka seisoo omilla tolpillaan ja katsoo toisia suoraan silmiin, ja antaa saman oikeuden muillekin.

Se on siis jotakin ihan muuta kuin lammasmainen tyyppi joita meillä kyllä riittää.

Vanha sana "itsellinen" tarkoitti sukututkijoiden mukaan lähinnä maalla vuokralaisena asunutta suutaria tai muuta omillaan toimeen tulevaa käsityöläistä.

Sitä kun vähän brändäisi, niin a vot.

Ylä-Savo maailmankartalla

2010-09-24T12:12:00.015+03:00

Juhani Aho (1861-1921)

Uudempaa yläsavolaista kirjallisuutta on lainattavissa kirjastoista Iisalmessa ja Sonkajärvellä (jononmuodostusta havaittavissa) sekä pääkaupunkiseudulla.

"Kirjassa on pyritty käsittelemään Rutakon tapahtumia ymmärtävällä tavalla nykyperspektiivistä. Vaikka ajallinen välimatka 1960-luvulle on melko pitkä, yhteys eri aikojen välillä toimii hyvin. Kirjan ansioiksi on luettu aiheen käsittelyn kypsyys ja historian omakohtainen tuntemus"

Perinteisempää pappilan pihapiirissä syntynyttä kirjallisuutta kunnioitetaan vuoden 2011 aikana kun Juhani Ahon muistoa juhlistetaan monin tavoin eri puolilla Suomea, akateemisesta juhlasta aina Ylä-Savon paikallisiin harrastajatapahtumiin. Tapahtumakalenteri täydentyy koko ajan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on ystävällisesti jo hyvissä ajoin lupautunut Juhani Ahon 150-vuotisjuhlavuoden suojelijaksi.

Kunnia sille, jolle se kuuluu

2010-09-20T08:33:00.008+03:00

Myönnän auliisti napanneeni kirjan nimen päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnista päivän Hesarissa. Kaivoin sen nyt uudelleen esille. Hän antaa kunnian puolestaan Nelson Mandelalle ja Mahatma Gandhille, eli oikeassa seurassa ollaan.
Kirjan lay-out löytyi kirjaston pöydältä silmään osuneesta eteläafrikkalaisen nobelkirjailija J.M. Coetzeen omaelämäkerrallisesta teoksesta Afrikanen.

Yksi ajatus, pienikin, voi muuttaa maailman. "Ole itse se muutos, jonka haluat nähdä", sanoo Hesari torstaina Helsingin yliopistolla.

Kevyttä elämää

2010-09-10T07:26:00.007+03:00

Alexander Stubb'n blogissa sondeerailen syvälle, ensin Sveitsiin ja sitten Ahvenanmaalle:

Mitä kevyemmät ideologiset rakenteet kansalaisilla on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä.
Jos suomalaiset olisivat sveitsiläisiä, pääosa ruotsinkielisistä asuisi ikiaikaisilla asuinsijoillaan, joskin hallinnoltaan ruotsinkielisessä kanttooonissa, ml. Åland.
Näin ei tietenkään tapahdu, koska yhtäältä ahvenanmaalaiset haluavat säilyttää "etnisen puhtautensa" myös suhteessa mannermaan ruotsinkielisiin jotka puolestaan pelkäisivät tulevansa "äänestetyiksi pois", mikäli joutuisivat luopumaan tunteestaan olla suuren enemmistön ja maailman välissä - jos Suomi olisi suomenkielisten "kanttooni".
Tämä meidän nykyjärjestelmämme on todellakin ainutlaatuinen, ja kuten on usein sanottu, ei sitä pidä muihin vertailla.

Ei nimi miestä pahenna

2010-08-25T06:42:00.017+03:00

Aamu Suvelassa

Olisiko perustetta luulla, että vain suurimmat kirjailijat käsittäisivät mitä ajassa liikkuu, kuulee joskus kysyttävän?
Suurta on ihmisen taistelu kaikenlaisia poltinmerkkejä vastaan, tiesivät sekä Kafka että Camus.
Jotta supisuomalaisia sukunimiä kantaneet esi-isämme Savon sydänmailla tiesivät tulleensa otetuksi oikeaan katraaseen, annettiin jokaiselle todistukseksi ruotsinkielinen etunimi, eräänlainen korvamerkki.
Aika jännää, eikö vain? Asenteet eivät ole paljon muuttuneet, mutta niinpä sanotaankin että Suomi on eri maata. Ihan vähän harmittaa miksi vanha tapa on menty muuttamaan! Voisin siis olla Henrik Samuelson Rönckö

Rapakaljaa ruotsiksi

2010-08-22T08:25:00.006+03:00

Nyt on Suomen kieli -ainakin yhden sanan osalta - todettu maailman parhaaksi!

Ulkoministeri Carl Bildt kirjoittaa blogissaan yhden sanan selvää suomea: Hän pitää puhtaana rappakaljana, "ren rappakalja", erään hyvin tunnetun demarivaikuttajan väitettä Ruotsin puoluettomuuden vaarantumisesta Afganistanin operaatioissa.

Tieto on valtaa

2010-08-20T10:16:00.001+03:00

Heikki Rönkkö

Luo merkki

Oikeastaan "ryhmäkateus" on ollut myös läntisten valloitussotien syy. Kun ihmisluonne, joka on tavattoman tiedonhaluinen, vei ryhmään pyrkivät yhä lähemmäksi tiedonlähdettä, sisällä olevat turvautuivat lopulta väkivaltaan, ja läntisen ajattelun paradoksaalista voimaa osoittaen ovat aina kyenneet kukistamaan kapinalliset, paitsi bolsevikkien tapaus Pietarissa, mutta sekin jäi sitten lyhytaikaiseksi.

Tämän muuttaa netti ja Facebook, koska tieto ei ole enää sisällä olevien kontrolloitavissa.

Blogista saa riisutun Facebookin vaatimalla kommentoijia esiintymään omalla nimellään ja hyväksymällä näiden kavereiden kommentit ilman ennakkotarkastusta.

Me, maailman parhaat

2010-08-17T08:58:00.002+03:00

Nuuksion kansallispuistoa 15.8.10

On muuten hyvä, että me pojjaat oomma maailman parhaita, joskin niin väittää Newsweek-lehti jonka koko firman 90-vuotias stereotehtailija osti yhdellä dollarilla, vaikka olisi voinut lukea ilmaiseksi parturilla!

Äkkijyrkän kyyttökarja on saanut uuden kodin

2010-08-15T16:08:00.013+03:00

Eipä jokapoika helposti hoksaisi Miina Äkkijyrkän kyyttökarjan tepastelun siirtymisen Jorma Ollilan kotipihaan liittyvän omituiseen kansalliseen kieli- ja kulttuurikysymykseemme.

Äkkijyrkkä, joka kuuluu Jukka Kemppisen kehumiin sonkajärveläispiikoihin - tosin asenteiltaan pikemmin etelän emäntiin - toi vaikutteita rintamailta ja mm. Intiasta haettuaan, 80-luvun lopulla Sonkajärven lähipitäjästä ostamansa kyytöt Aittokosken vanhan kansakoulun pihapiiriin. Sotahan siitä syntyi kyläläisten kanssa, jotka luulivat lastensa voivan käydä koulua ihmislasten tavoin, eikä lehmän sonnassa tallustellen.

Lopulta kyläläiset saivat Äkkijyrkän karkotettua, jolloin Helsingin kaupunki pelasti hänet ja karjan Vuosaareen. Kunnes sieltäkin tuli lähtö. Asiaan kuuluu, että Äkkijyrkkä oli jossakin vaiheessa yksi Marimekon pääsunnittelijoista, kuten sekin, että kuvaa Miinasta aikamme suurena savolaistaistelijana täydentäen on hänen lapsuuden koulunsa ristitty uudelleen Miina Äkkijyrkän kouluksi.

Kuten tänään Ollilan 60-vuotishaastattelussa HS:ssa todetaan, kyytöt ovat saaneet uuden kodin Ollilan tilalla.

Maisemia Espoosta

2010-08-08T23:19:00.004+03:00

Ukkosen kuvaa ja ääntä Espoossa sunnuntaina 8.8.:

Espoonkartanon kosken kuohuja huhtikuusssa:

Lukupiirissä opittua

2010-08-07T15:34:00.002+03:00

Olen käynyt kerran lukupiirissä. Se tapahtui Tammen tiloissa Korkeavuorenkadulla. Silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja esitteli omasta mummostaan kirjoittamaansa kirjaa. Juontaja Jukka Relander ei ollut lukenut sitä, eikä juuri kukaan melko runsaasta eläkeläisistä koostuneesta yleisöstäkään. Lähes jokainen yleisökysymys koski sitä miten ihmeessä kiireinen ulkoministeri oli ehtinyt työnsä ohella kirjoittaa detaljeja vilisevän kirjan.

Nykyinen ulkoministeri Alexander Stubb kiittelee blogijutuistaan julkaistun kirjansa alkusivulla ministeriön avustajakuntaa kirjan kokoonpanemisesta.

Keväällä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen julkisti ulkoministeriön tiloissa virka-aikana pidetyssä tilaisuudessa kirjan omasta isästään.

Etteikö muka Suomessa vallitsekaan virallinen, muuttumaton kulttuurikäsitys? Mitä se voisi olla? Ehkä Väyrysen ruotsinkielisessä Åbo Akademissa hyväksytyn väitöskirjan lopputulema Neuvostoliiton pysyvyydestä, tai "suurinta on rakkaus ruotsinkieltä kohtaan" mikä on oikeastaan melkein sama asia.

Haastetoive Ylelle

2010-08-05T09:24:00.003+03:00

Kiipeilypuu lapsuuden
Sonkajärvellä

Jos Yle tarttuu Kemppisen haasteeseen kulttuurin kehitystä kuvaavista esineohjelmista, niin ehdottomasti siihen pitää saada mukaan karttakeppi.

Parin päivän takaisessa kommentissa sonkajärveläisjuttuihini nimimerkki Ripsa toteaa varttuneensa pikkulikkana opettajan perheessä pitäjän pohjoisosassa sijaitsevan Sukevan vankilan pihapiirissä. Siellä kasvoi myös kristillisen liiton pj. Päivi Räsänen ekavuotensa isänsä toimiessa vankilan isännöitsijänä. Samasta kulttuuripiiristä nousi sittemmin vankilan johtajan poika Heimo Karinen valtionyhtiö Kemiran vuorineuvokseksi.

Karttakeppi selittäisi tuota virkavallan väylää elämäntiellä ylöspäin, kuvaten ns. hiljaisen tiedon välittymistä sukupolvelta toiselle.

Me perusmaalaisina olemme puolestamme saaneet aina kärsiä jonkinlaisesta näkymättömästä epäluulosta jota pääkaupungissa koetaan itäsuomalaisia kohtaan. Ehkä savolaisia on joskus pidetty jopa epäisänmaallisina minkä vuoksi kaikki kirjoihin päässeet sotasankaritkin on jouduttu tuomaan sinne lännestä.

Luulisin ennakkoluulojen periytyvän lähinnä 1800-luvulta. Silloin Savon kansa opetettiin rukoilevaiseksi ja nöyräksi, liiallisen itähuuman hillitsemiseksi Suomen tultua liitetyksi Venäjään..

Sitä perua on nykyinen vallitseva cityliberalistinen ajattelutapa (HS,hallituspolitiikka) joka näyttää pelkäävän vapaamielisyydeksi kutsumani läntisen variantin maihinnousua.Pelätään, että "Suurinta on rakkaus ruotsinkieltä kohtaan" ajattelutapa korvautuisi politiikalla joka

ei pyrkisi kertomaan ihmisille kuinka heidän tulee elää elämäänsä, vaan tekisi heidän valintansa mahdollisiksi; vapauttaisi heidän potentiaalinsa, olivatpa he keitä tahansa. Keino tuon tavoitteen toteuttamiseksi on ottaa valta pois niiltä, jotka sitä itselleen kasaavat. Haastamalla perityt etuudet. Rikkomalla etuoikeudet. Aukomalla pullonkaulat yhteiskunnassamme, jotka tukkivat mahdollisuuksia ja estävät kehitystä. Ja siten antaa jokaiselle mahdollisuus elää elämäänsä niin kuin haluaa,

kuten Englannin uusi liberaali pääministeri Nick Clegg on kirjoittanut.

Maassa maan tavalla

2010-08-01T06:05:00.005+03:00

Eiköhän niitä siirtomaaherroja pelottanut Afrikassa ihan pirusti kuulla vaatimuksia "maassa maan tavalla" elämisestä joten he keksivät omat temppunsa etteivät joutuneet "maasta ulos".

Kehittyneempänä ajatteluna pidän Albert Camus'n kuuluisaa määritelmää: "viehätysvoima on sitä että kuulee myöntävän vastauksen vaikka ei ole esittänyt selvää kysymystäkään".

Lennart Meri muotoili saman asian siten että "kulttuurissa menneisyys puhuu meissä".

Asiaa ikäänkuin katsotaankin paikallisen ihmisen vinkkelistä eikä enää valloittajan silmin. Ja kuten yleensäkin ihmisten elämässä, vaihtoehtoja on lukemattomia, eikä juuri mikään ole niin yksinkertaista, että valittavana olisi vain "joko - tai".

Jotakin uutta on kasvamassa

2010-07-24T14:07:00.010+03:00

Rypsiä Sellon liepeillä Espoossa

Parisen kuukautta sitten minulla oli kirjaksi aikomani tekstitiedosto koneella. Sitten lähetin sen digipainoon Saksaan yhdellä klikkauksella, ja nyt on jo kaksikin lehteä julkaissut kirjastani myönteiseksi kokemani arvion. Eikä minun tarvinnut lähettää heille edes arviointikappaletta, vaan kustantajani toimitti ne suoraan oman palvelunsa kautta! Riitti että lähetin lehdille lehdistötiedotteen sähköpostina. Mutta minäpä en tarvitsekaan suomalaisten kustantajien tarjoamaa mielipidepalvelua.

Portteja urheiluministerin saralta

2010-07-18T10:03:00.003+03:00

Tänään HBL esittää jänniä perusteluja yleiselle asevelvollisuudelle. Samaan aikaan kun se on Ruotsissa lakkautettu, Suomessa sitä tarvitaan kansakuntaa koossa pitävänä "kittinä" ja nuorukaisten "porttina" yhteiskuntaan. Joskus lehti on käyttänyt samoja sanoja ruotsinkielen pakollisuuden perustelemiseen.

Mutta eilen pohdittiin blogeissa miten muualla pärjätään ilman johtavien poliitikkojen ja julkkisten järjestettyjä avioliittoja?

Eivät toki kaikki ole, mutta monet ovat. Voisi pitää perverssinä piirteenä levitellä uutta suhdetta lööppeihin ikäänkuin vaimoa ja lapsia ei olisi olemassakaan.

Luonnonoikkuja

2010-07-09T08:09:00.001+03:00

Kaksipäinen vasikka voi syntyä vain luonnonoikkuna, eikä sitä voi koululaitos tuottaa, sanoivat toisinajattelijat Neuuvostoliiton kommunistista pakkoideologiaa vastustaessaan.

Kaksipäinen kotka Venäjän perinteisessä vaakunassa kuvaa vieläkin maallisen ja taivaallisen vallan liittoa jonka on sanottu painaneen kansan hartioita kaikkein raskaimmin nimenomaan tsaarin vallan aikana. Pienenä muistona voimme katsella kaksipäistä kotkaa yhä myös Katariinankiven huipulla, Helsingin Kauppatorilla.

Raha, rakkaus ja ruotsinkieli

2010-07-02T09:09:00.004+03:00

Konsultit ovat näköjään laatineet eduskunnalle onnellisuusindeksin joka saa virkamiehet kiinni toistensa raiveliin. Mutta sehän on perinteinen suomalainen hallintotapa.

Keskustanuoret ovat puolestaan olleet viime aikoina ratkiriemuissaan saatuaan Mari Kiviniemen hallituksen miniohjelmaan läpi ehdotuksensa vastaavanlaisesta "onnellisuusindeksistä". Se ottaisi elämän laatua arvioitaessa huomioon muitakin tekijöitä kuin bruttokansantuotteen.

Rukan lumien sijaan tämä idea on saattanut hyvinkin syntyä valtiovarainministeriön käytävässä Eugen Schaumanin muistolaatan äärellä Pohjois-Savon keskustanuorten käydessä keväämmällä tutustumassa pääkaupungin valtiollisiin nähtävyyksiin.

Samanlaisia "indeksejä" löytyisi entisen NL:n suunnitteluvirastojen jäämistöistä vaikka hurumykky.

Vanhassa vara parempi

2010-06-28T17:44:00.006+03:00

(Iisakin kirkko Pietarissa eilen)

Vanhaan turvaavilla poliitikoilla on kiire vakuuttaa, että "kaveria ei jätetä"-periaate pätee täysin muuttuneessakin tilanteessa; nyt kun Pietarin kaupunki näyttää siivottuna parhaat puolensa ja uusi viiisumivapaa laivayhteys on avannut loistavat mahdollisuudet tutustua naapurin suurkaupunkiin.
Ulkoministeri Carl Bildt kertoi jotakin ihan uutta väittäessään pääministeri Mari Kiviniemen vierailun jatkavan molemmin puolista perinnettä kahden maan uusien pää- ja ulkoministereiden käydessä ensimmäisenä ulkomaanmatkanaan toistensa luona, ikään kuin partiolaisten lippukunnan johtajana ilmoittautumassa ylipäällikölle. Olen luullut tätä nöyrää perinnettä ihan puhtaasti suomalaiseksi keksinnöksi.

Ruotsin tasavalta

2010-06-25T11:52:00.000+03:00

Silloin tällöin kannattaa pureutua olevaisen perusteisiin. Ruotsissa onkin häähumun laskeuduttua alettu pohtia kuningaskunnan korvaamista tasavallalla.

Dagens Nyheterissä valtiotieteilijä Olof Ruin kyselee tänään eikö ole väärin että maan korkeimmat virat kulkevat perintönä? Eikö ne pitäisi muiden virkojen tapaan täyttää ansioiden mukaan? Ja eikö ole väärin pakottaa yhden perheen jäseniä rooleihin joihin heillä ei ole lainkaan edellytyksiä?

Pitääpä seurata sikäläistä keskustelua josko he vaikka kaavailisivat perustavansa rumien naisten hallitseman vähemmistöjen paratiisin, jollaista muuan ranskalainen filosofi on sanonut pahimmaksi kuviteltavissa olevista yhteiskuntamalleista. Siellä näet palkittaisiin pikemmin halujen kuin kykyjen mukaan.

Vain muutos on pysyvää

2010-06-22T08:32:00.001+03:00

Ilahduin suuresti huomatessani WSOY.n hollantilaisen johtajan olevan kanssani samoilla linjoilla kirjallisuuden muutoksen suunnasta.

Sofi Oksasen paradoksi ääni on Sofin, mutta kädet toisen, heijastaa nähdäkseni suomalaisen älymystön yleisempää sisä- ja ulkopoliittista paradoksia: pelkällä olemassaolollaan enemmistöön kuuluvat muodostavat yksilöinä uhan vähemmistöön kuuluville.

Oman ideologian mahdottomuus

2010-06-20T12:25:00.002+03:00

Ideologioiden kuolemaa sanotaan Euroopan sotien jälkeisen kehityksen pääpiirteeksi. Kaiken kattavien selitysmallien sijaan korostetaan yksilön vapauksia ja vastuuta omista teoistaan.

Jossakin määrin erikoiselta kuullostaakin keskustalaisten kehuskelu omalla alkiolaisella idoeologiallaan. Mitä erikoisen hyvää se voisi tarjota eurooppalaisessa yhteydessä?

Politiikasta tohtoriksi väitelleen Pekka Perttulan kiintoisa analyysi sadan vuoden takaisista Santeri Alkion teemoista osoittaa niistä löytyvän tähänkin aikaan sopivaa yleisinhimillistä sanomaa samalla kun rajattomaksi muuttuneen maailman tarjoamat mahdollisuudet romuttavat auttamatta eksoottisen paikallisideologian viehätysvoiman.

Charmantti Venäjä

2010-06-19T11:08:00.005+03:00

“Venäjästä tulee vetovoimainen maa,” sanoi presidentti Dimitri Medvedev eilen Pietarissa pidetyssä huipputason talousfoorumissa: “Ihmiset kaikkialta maailmasta tulevat tänne etsimään onneaan ja parempia mahdollisuuksia menestykseen ja itsensä toteuttamiseen.”

Viehätysvoima on sitä että kuulee myöntävän vastauksen vaikka ei olisi esittänyt selvää kysymystäkään
-Albert Camus

Avataanpa kukko

2010-06-18T13:20:00.003+03:00

Aikuisten kesken voidaan pohtia miten suuria ideoita tahansa, kuten vaikkapa maakunnan kokoista Kuopion kuntaa, sanoo Jyrki Katainen (kunhan ei sentään ehdoteta mahdottomia, eli koululaisille lisää valinnanvapautta kielten suhteen).

Mari Kiviniemen mukaan ns. pakkoruotsin poistamisella olisi arvaamattomia vaikutuksia mm. virkojen pätevyysvaatimuksiin.

Muistaakseni Mauno Koivisto uumoili NL:n aikaan ettei virolaisten kannattaisi haikailla kovin suurten muutosten perään koska ne saattaisivat aiheuttaa muutoksia mm. virkojen pätevyysvaatimuksiin.

Reinfeldt ja Cameron: EU uudistusten tielle

2010-06-17T12:37:00.000+03:00

Dagens Nyheterissä julkaistusta mielipidekirjoituksesta päätelleen näyttää siltä, että Ruotsin ja Englannin oikeistolaiset pääministerit ovat yhdessä innostuneempia panemaan eurooppalaiset pankit pikemmin säästämään etukäteen pahan päivän varalle kuin suomalaismallisesta pankkien luokittelusta hyviin ja pahoihin, "nallenpankkeihin" ja "muihin".

Vapaus on väkevä voima

2010-06-16T07:27:00.001+03:00

Monissa maissa esiintyy pyrkimyksiä rajoittaa sananvapautta internetissä.

Mutta onneksi vastavoimatkin ovat liikkeellä. YK järjestää yhdessä Ruotsin ulkoministeriön kanssa tänään ja huomenna Tukholmassa seminaarin ihmisoikeuksista ja ilmaisunvapaudesta internetissä.

Lähellä, silti vieras

2010-06-13T13:00:00.004+03:00

Kenties suhtautuminen avoimuuteen ulkosuhteiden hoidossa heijastaa paremmin kuin mikään muu politiikan sektori Suomen ja Ruotsin välisiä eroja.

Paljon ennen kuin kansanedustaja Paavo Arhinmäki ehti vaatia hallitukselta perusteluja Jyrki Kataisen osallistumiseen huippusalaisena pidetyn Bilderberg-ryhmän kokoukseen, kertoi Carl Bildt omassa blogissaan suoraan paikanpäältä Bilderberg-kuulumisia.

Bildt'n mukaan suuret johtajat ovat lähivuosikymmeninä erityisen huolestuneita maailman elintarviketurvallisuudesta koska tuotannon pitää kaksinkertaistua neljän vuosikymmenen kuluessa.

Bildt'n päiväkirjan kommenteista ilmenee myös kokoukseen osallistuneiden suomalaisten nimet, mm. HS:n johtava toimittaja Antti Blåfield oli mukana.